Häpeällisen Puuhastelun Kerho uppoaa SM-liigassa syvälle. Näin jääkiekkotoimittaja Jussi Paasi ja jääkiekkoasiantuntija Topi Nättinen linjasivat Ylellä viime kauden alussa Hämeenlinnan Pallokerhosta.

Kaksikko kävi läpi HPK:n tilaa sen jälkeen, kun HPK antoi potkut päävalmentajalleen Maso Lehtoselle. Lehtosen korvaajaksi tuli Mikko Manner. Seuran ongelmien ei nähty ratkeavan valmentajan vaihtumisella.

HPK nousi Mannerin johdolla SM-liigajumbosta 10. sijalle ja pudotuspeleihin. Kausi päättyi 1. pudotuspelikierroksella Ässiä vastaan.

Tällä kaudella HPK:n suunta näytti loppiaisena menevän rajusti alaspäin. HPK oli silloin voittanut 15 edellisestä pelistään vain yhden ja vajonnut SM-liigassa viimeistä edelliseksi.

HPK kuitenkin nousi kevään aikana pudotuspelipaikoille ja varmisti paikkansa 12 parhaan joukossa runkosarjan viimeisellä kierroksella. Pistekeskiarvo oli silti vain 1,25.

Pudotuspelien avauskierroksella HPK kuitenkin kaatoi mestariehdokkaista Lukon. Se oli suurin yllätys SM-liigan pudotuspeleissä 2020-luvulla vedonlyöntikertoimien perusteella.

Nyt 8 parhaan joukkueen puolivälierissä HPK on laittanut Tapparan ahtaalle, vaikka hämeenlinnalaisille ei etukäteen annettu juurikaan mahdollisuuksia runkosarjan voittajaa vastaan. HPK voitti edellisen ottelun kotonaan, joten puolivälieräsarja jatkuu torstaina lukemista 1–1.

Joukkueesta löytyy mielenkiintoisia tarinoita, kuten alkukauden törttöilyistä joukkueelle tärkeäksi pelaajaksi kasvanut Cameron Wright tai 19-vuotias huippumaalivahti Kim Saarinen.

HPK:sta on tullut tämän SM-liigakevään sensaatio.

Mitä on oikein tapahtunut tällä kaudella, HPK:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Louhi?

– Isossa kuvassa emme ole luovuttaneet. Joukkueen valmennus ei ole antanut arjessa tuumaakaan periksi, vaikka kauden aikana oli hirveän vaikeitakin hetkiä, Louhi sanoo.

HPK:n toimistollakaan ei luovutettu. HPK paransi joukkueen kokoonpanoa hankkimalla uusia pelaajia.

HPK teki poikkeuksellisen päätöksen, eikä lähtenyt niin sanottuihin tyhjennysmyynteihin parantaakseen taloutta ennen ensi kaudella häämöttävää superkautta. HPK ui vastavirtaan esimerkiksi verrattuna toisiin peräpään joukkueisiin Sportiin ja Jukureihin.

Ensi kaudella kolme tai neljä SM-liigaseuraa putoaa alemmalle tasolle niin sanottuun B-liigaan.

HPK:llakin on ollut taloudellisia vaikeuksia. Kolmella edellisellä liigakaudella HPK:n SM-liigatoimintaa pyörittävä osakeyhtiö on tehnyt noin 1,9 miljoonan euron tappiot.

Jyrki Louhi toteaa, että HPK:ssa niin sanotuista tyhjennysmyynneistä tai pelaajien vapauttamisesta ei olisi tullut kuitenkaan riittävää hyötyä.

– Tuollainen antaa myös signaalin ympäristöön, olemmekohan me varmoja siitä, mitä teemme? Tietysti osakeyhtiölakia pitää noudattaa ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Tällaisten ratkaisujen tekemiselle on siis seuroissa ihan perustellut syyt. Meille hyödyt olisivat olleet kuitenkin marginaaliset suhteessa siihen, mitä me uskoimme, Louhi sanoo.

Uskottavuus paranee ja talous kohenee

HPK:ssa siis uskottiin vielä nousuun pudotuspeleihin, eikä haluttu heittää pyyhettä kehään. Louhen mukaan koko seurassa tahdottiin jatkuvuutta toimintaan. Kuoppaa ei haluttu ennen tärkeää ensi kautta.

Nyt tuo päätös on kannattanut. Louhen mukaan pudotuspelipaikan saaminen vapautti joukkuetta. Sen takia joukkueen suorituskyky on parantunut runkosarjasta.

Päätös panostaa jatkuvuuteen on myös auttanut jo nyt kahdella tavalla ensi kauteen.

– Uskottavuutemme paranee. Olemme koko ajan menossa uskottavammaksi jääkiekko-organisaatioksi. Naiset ovat liigafinaaleissa. A-juniorit ovat venyneet myös hienosti kauden aikana, Louhi sanoo.

Pudotuspelimenestys SM-liigassa auttaa myös taloudellisesti. Pudotuspelituotot ovat Louhen mukaan merkittävä tasapainottava tekijä tämän ja ensi kauden taloudessa.

– Emme joudu lähtemään ensi kauteen niin pahalta takamatkalta meidän verrokkiseuroihin nähden, Louhi arvioi.

Poikkeuksellisesti myös ilman urheilujohtajaa

HPK:n menestyksessä on toinenkin poikkeuksellinen piirre. HPK on pärjännyt, vaikka seurassa ei ole ollut tällä kaudella urheilujohtajaa. HPK:lla oli kuitenkin vielä viime kaudella kaksi urheilujohtajaa.

Ilkka Haapea työskenteli urheilujohtajan tittelillä, ja Erkki Rajamäki toimitti jääkiekkojohtajan virkaa. Kumpikin vapautettiin tehtävistään viime vuoden maaliskuussa.

Louhi puhuu urheilujohtajan puuttumisesta niin, että HPK:lla on nykyään vain ”päätettäviä asioita organisaatiossa”.

– Olemme myös onnistuneet niissä päätettävissä asioissa. Tällainen organisaatio pyörii viiden–kuuden avainhenkilön välillä. Kaikkein tärkeintä on yhteistyö ja toimitaan keskenään hyvin. Ei niinkään, että mikä on kenenkin titteli, Louhi avaa HPK:n nykyistä urheilujohtamiskuviota.

Louhen mukaan tilanne ei ole ideaali. Hän kokee, että ”jokunen henkilöstöresurssi olisi tietysti aina parempi”.

– Urheilujohtajia ei ole saatavilla markkinoilla ihan niin paljon kuin asianajajia tai lääkäreitä. Tarvitsemme meidän näköisen ja meidän kokoonpanoon soveltuvan henkilön, Louhi sanoo.

Puheenjohtajan mukaan ei voi silti sanoa, että HPK:lla olisi yhä urheilujohtaja haussa.

– Jos markkinoilla on joitakin henkilöitä, joita haluamme rekrytoida, niin teemme sen, Louhi muotoilee.

Hyvinvointi pukukopissa tärkeintä

Louhi kuvailee, että ”Häpeällisen Puuhastelun Kerhon” kaltaiset luonnehdinnat tuntuvat pahalta.

– Nyt tuntuu tietyllä tavalla hyvältä, että pärjäämme. Kun näkee joukkueen viihtyvän pukukopissa ja kaukalossa, muulla ei ole oikeastaan merkitystä, Louhi sanoo.

Hän näkee monen asian olevan nyt HPK:ssa paremmalla tolalla kuin puolitoista vuotta sitten. HPK on nyt voittanut neljä peliä pudotuspeleissä ensimmäistä kertaa sitten mestaruuskevään 2019. Liikevaihto ja ottelutapahtumamyynti ovat myös puheenjohtajan mukaan kasvaneet.

Louhi kokee, että SM-liigassa menestyminen on pienestä kiinni.

– Nyt on nähty, että käyttää pelaajiin kaksi miljoonaa tai viisi miljoonaa euroa, niin mitä tahansa voi tapahtua. Tämä on hyvin herkkää. Pukukoppi on sydän. Nyt siellä voidaan hyvin ja toivottavasti voidaan hyvin ensi kaudella.