Ikävä kyllä se ei ollut aprillipila.

Karjalan Pyhäjärveltä Parikkalan ja Kiteen rajalta tiistaina löydetty ukrainalainen drooni oli Ylen tietojen mukaan varustettu taistelukärjellä.

Droonitapaus oli jo kolmas parin päivän sisällä. Ainakin sunnuntaina Kouvolaan pudonneessa AN-196-mallisessa droonissa oli viranomaisten arvion mukaan taistelukärki.

Samaa on epäilty myös Luumäen droonista. Se saattoi räjähtää jo ilmassa.

Asiantuntija-arvion mukaan tällaisessa droonissa voisi olla noin 50 kiloa räjähteitä. Jos sellainen osuisi vaikkapa omakotitaloon, rakennuksesta ei jäisi paljoa jäljelle.

Asutuskeskukseen osuessaan se tekisi todella pahaa jälkeä. Ihmishenkien menetykseltä tuskin vältyttäisiin.

Asian tekee hälyttäväksi se, että uusimpien tietojen mukaan mikään viranomainen ei havainnut Parikkalan droonia ennen kuin se löydettiin järven jäältä.

Miten se on mahdollista?

Onko kukaan tilanteen herra?

Sunnuntaina viranomaisten tiedotustilaisuudessa Ilmavoimien komentaja Timo Herranen vakuutti, että Suomella on ”riittävä kyky reagoida” drooneihin.

Parikkalan tapauksen valossa näyttää, ettei se ole tarpeeksi.

Droonin havaitsi ensimmäisenä Rajavartiolaitos tiistaina aamupäivällä. Siinä vaiheessa lentolaite pötkötti räjähdelastissa järven jäällä.

Yle kysyi keskiviikkona vielä Puolustusvoimilta, eikö se todella ollut havainnut kyseistä droonia ilmassa tai oliko laitetta näkynyt tutkassa. Puolustusvoimat vastasi, ettei se voi kommentoida operatiivista toimintaansa.

Sunnuntaina – kun Puolustusvoimat oli kertomansa mukaan ollut tilanteen herra – sille ei tuottanut ongelmia avata operatiivista toimintaansa tiedotustilaisuudessa.

Ilmavoimat tiedotti sunnuntaina, että se on tehostanut valmiuttaan ilmatilan valvontaan ja vartiointiin ja että sillä on jatkuva tilannekuva lähialueelta.

Ikävä tosiasia vaikuttaa silti olevan, ettei kukaan voi olla drooneja vastaan tilanteen herra.

Ei vaaratiedotetta

Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja ja tietokirjailija Jyri Kosola kertoi keskiviikkona Ylelle, että tutkavalvontaverkko ei voi koskaan havaita drooneja aukottomasti.

Tämä johtuu siitä, että droonit ovat pieniä ja liikkuvat hitaasti, joten ne voivat sekoittua valvonnassa vaikkapa lintuihin.

Kosola neuvoi suomalaisia asennoitumaan siihen, että drooneja putoaa lisää.

Myös Ilmavoimien komentaja Timo Herranen myönsi, ettei drooneja vastaan voi saada sataprosenttista suojaa.

Sunnuntaina kansalaisille ei lähetetty vaaratiedotetta drooneista. Puolustusvoimien mukaan sillä ei ollut toimivaltaa sellaisen lähettämiseen, eivätkä viranomaisten kesken sovitut kriteerit väestön varoittamiseen sen mukaan täyttyneet.

Tiistaina löydetystä droonista sellaista ei olisi voitu lähettää, koska droonia ei kukaan ehtinyt havaita.

Erikoista on sekin, että poliisi sai tiedon Parikkalan droonista vasta iltapäivän puolella, vaikka Rajavartiolaitos oli tehnyt löydön jo aamupäivällä.

Mikäli Parikkalasta löydetty drooni olisi sattunut osumaan kerrostaloon, kouluun tai päiväkotiin, olisiko siitä edes ehditty varoittaa suomalaisia?

Näyttää siltä, että Suomi on toistaiseksi säästynyt tuhoisalta droonionnettomuudelta hyvällä tuurilla.

Katso myös: