EU:n lihaa korvaavien tuotteiden nimeämistä rajoittava säädöshanke etenee.

Euroopan parlamentti ja komissio ovat neuvottelujen tuloksena löytäneet kompromissin, jonka mukaan nakit, burgerit ja pihvit sallittaisiin jatkossakin, koska nimitykset ovat jo vakiintuneessa käytössä.

Komissio aikoo kuitenkin kieltää kaikkiaan noin 30 lihatuotteisiin liittyvää nimitystä.

Tämän myötä muun muassa vegekanan ja vekewingsien sekä useiden muiden lihaan liittyvien nimien käyttö kasvistuotteissa ollaan kieltämässä.

Tarkoituksena on suojella lihan ja tiettyjen lihatuotteiden nimityksiä läpinäkyvyyden ja reilun kilpailun varmistamiseksi.

Aikaisemmin on ollut esillä myös ehdotus, että myös esimerkiksi kasvisnakit ja vegeburgerit olisi kiellettävä.

”Järki on voittamassa”

Kanta-Hämeessä sijaitsevan tammelalaisen Makulihan toimitusjohtaja Riikka Ali-Lekkala-Toivo kiittelee uutta linjausta.

– Järki näyttää voittavan, jos ei säädösvalmistelussa enää muutoksia tule.

Toimitusjohtaja ei näe mitään järkeä siinä, että tuotetta ei voisi kutsua vegeburgeriksi tai kasvisnakiksi.

Liha- ja valmisruokateollisuuden etujärjestön Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela sanoo, että uusi asetus selkiyttää nimityksiä, koska tässä ollaan kieltämässä suoraan eläimeen tai sen osaan liittyviä nimityksiä.

Hannuksela muistuttaa kuitenkin, että uusi sääntely ja byrokratia toisaalta lisäävät työtä ja kustannuksia yrityksissä.

– Käytännössä säädös tähtää siihen, että kasvistuotteita ei saa markkinoida lihatuotteiden nimillä, Hannuksela summaa.

Hän muistuttaa, että komissio jatkaa säädöksen valmistelua, ja siihen voi yhä tulla muutoksia.

Komission tavoitteena on saada uusi säädös voimaan ensi vuoden keväällä.

Europarlamentaarikot tyytyväisiä kompromissiin

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) pitää sopua selkeästi parempana kuin EU-parlamentin enemmistön viime syksyn linjausta.

– Parlamentin enemmistöhän olisi halunnut kieltää jopa sanat kasvispihvi tai vegenakki. Talonpoikaisjärki voitti ja hyvä niin, toteaa Heinäluoma.

Heinäluoma muistuttaa, että kun on 500 miljoonan ihmisen kotimarkkinat, on parempi, että on yhteisiä sääntöjä mitä markkinoille tuotetaan ja mitä nimikkeitä käytetään.

– Suomen kaltaisen pienen maan toimijoille, tuottajille ja teollisuudelle, yhteisistä linjauksista on hyötyä.

Heinäluoman mukaan alkuperäinen ajatus oli suojella lihantuottajia ja heidän asemaansa.

– Nyt tämä toteutuu ilman, että kasvistuotteille tehdään kiusaa.

Myös RKP:n Anna-Maja Henriksson pitää kompromissia hyvänä.

– Suomessa olemme tottuneet puhumaan kasvisburgereista ja kasvispihveistä osana tavallista sanastoamme. Olisi ollut epäluonnollista kieltää kyseiset nimitykset.

Kokoomuksen Salla suomii säädöstä rajusti

Kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla sen sijaan katsoo, että tämä on esimerkki lainsäädännöstä, jota EU:n ei pitäisi tehdä lainkaan.

Sallan mielestä unionin tulee keskittyä isoihin kysymyksiin koskien taloutta, sisämarkkinoiden toimintaa, kokonaisturvallisuutta ja järkevää ilmastopolitiikkaa.

– Tämä lainsäädäntö on mielestäni lähinnä haitallista. Media keskittyy näihin epäolennaisiin lainsäädäntöihin, tähän käytetään unionin rahaa ja virkamiesten sekä poliitikkojen aikaa.

Sallan mukaan unionin ei pitäisi käyttää ollenkaan aikaa tällaisten asioiden pohtimiseen, koska maailmanjärjestystä kirjoitetaan parhaillaan uusiksi.

– Tällaiset lillukanvarret syövät unionin uskottavuutta.

Kyse olisi niin kutsutusta delegoidusta säädöksestä, joka tulisi voimaan jäsenmaissa sellaisenaan. Säädös ei siis tarvitse voimaan tullakseen erillistä käsittelyä jäsenmaissa, kuten eduskunnan hyväksyntää.