Hauskoja tarinoita historiallisista henkilöistä
Koululaisille suunnatussa audiosarjassa tutustutaan kahdeksaan suomalaiseen merkkihenkilöön.
Miten yksi ihminen voi olla samaan aikaan kauppias, kirjoittaja, perheenäiti ja vaikuttaja? Kuinka kauas pitää lähteä, että oppii valmistamaan makeisia? Voiko tehdastyöläisestä tulla kuuluisa kirjailija? Entä kuka presidentti kiipesi palmuun? Ja minkä verran pahvia ja teippiä kuluu yhteen elämyskoneeseen? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Käpäläisen aikamatkoilla.
Historiannälkäisille koululaisille suunnatussa audiosarjassa päästään tutustumaan kahdeksaan erilaiseen ihmiseen, jotka ovat aikanaan vaikuttaneet tavalla tai toisella siihen, millainen nykypäivän Suomi on. Aikamatkoille lähdetään erikoislaatuisen keksijän, Junnu Käpäläisen kanssa. Seuranaan Junnulla on hänen itserakentamansa elämyskone. Historiallisten henkilöiden monipuoliset ammatit ja taustat antavat jokaiselle jaksolle oman teemansa, ja siten jokaisesta tarinasta tulee omanlaisensa. Junnulle ja elämyskoneelle äänet on antanut puolestaan näyttelijä Arttu Soilumo.
Myönteisiä esimerkkejä menneisyydestä
Käpäläisen aikamatkat avartaa tarinoillaan koululaisten käsitystä siitä, millaista elämä Suomessa oli ennen, ja kuinka moni asia toisaalta on ennallaan ja yhä samalla lailla. Sarja kattaa tapahtumia 1800-luvun lopulta 2000-luvun vaihteeseen saakka. Se kertoo ihmisten unelmista ja haaveista, mutta myös monenlaisista haasteista ja sattumista, joita jokainen kohtaa unelmia tavoitellessaan. Aikamatkoilla koululainen saa myönteisiä esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat eri tavoilla pyrkineet parantamaan asioita niin oman yhteisön kuin koko maankin laajuisesti.
Junnun ja elämyskoneen matkat eivät kuitenkaan ole pelkkää faktan ja elämänvaiheiden luettelemista. Keksijä kun on, Junnulla on ajoittaisia taipumuksia hairahtua järjen polulta höpsöttelyn teille. Elämyskoneella, joka muuten on rakennettu pahvista ja teipistä, on myös usein sanansa sanottavana Junnun juttuihin, joten parivaljakon touhuissa ei välttämättä ole päätä eikä häntää. Onneksi sopu säilyy ja yhteistyön voimin tarinat saadaan faktojen varassa ja paikkansa pitävästi kunnialla maaliin.
Koululaisille sopivaa ja aktivoivaa sisältöä
Sarjan kieli on 7 – 11-vuotiaille koululaisille soveltuvaa. Jaksoissa käsitellään myös vakavampia aiheita, kuten läheisen poismenoa, sotaa ja kiusaamista. Käsittelytapa on kuitenkin selkeä ja lapsen tunnetaidot huomioiva. Sarjan jokaiseen jaksoon liittyy tehtävä, jonka voi tehdä opettajan opastuksella jakson kuuntelemisen yhteydessä.
Minna Canth
Minna Canth (1844 – 1897) oli kirjailija, toimittaja, liikenainen, äiti ja yhtäläisten oikeuksien puolestapuhuja. Miten yhdestä ihmisestä voi olla niin moneksi? Kuuntele jakso!
Tehtävä 1: Kuvitellaan täydellinen maailma
Mallia tehtävään antaa Minna Canth. Hän oli kirjailija, toimittaja, liikenainen, äiti ja yhtäläisten oikeuksien puolestapuhuja. Minnan täydellisessä maailmassa ihmisillä olisi olleet yhtäläiset oikeudet riippumatta syntyperästä tai sukupuolesta. Millainen sinun täydellinen maailmasi voisi olla? Kuvittele ja piirrä oma näkemyksesi. Voiko sellaista olla olemassa?
Tehtävä 2: Pohditaan tasa-arvoa
Minna Canth oli mieltä, että tasa-arvon eteen on tehtävä töitä, jotta se voi toteutua. Pohdi, onko Suomi tasa-arvoisempi vuonna 2026 kuin 1900-luvun vaihteessa. Mitä ongelmia tasa-arvossa nykyään on, ja kuinka asioita voisi parantaa? Asiaa voi käsitellä esimerkiksi kirjoitelman tai keskustelun muodossa.
Tehtävä 3: Viiden minuutin näytelmä
Kuunnelkaa jakso ja tehkää sen jälkeen viiden minuutin mittainen mininäytelmä. Miettikää yksi haastava tilanne, johon yksi näytelmän hahmoista joutuu. Miten hän siitä selviää? Miten muut hahmot toimivat?
Urho Kekkonen
Urho Kekkonen (1900 – 1986) oli Suomen pitkäaikaisin presidentti, joka valittiin virkaan yhteensä neljä kertaa putkeen. Miten tullaan moninkertaiseksi presidentiksi? Entä miten palmut liittyvät asiaan? Kuuntele jakso!
Tehtävä 1: Suunnitellaan presidentille uudet vaatteet
Urho Kekkonen tapasi pukeutua yksinkertaisen tyylikkäästi pukuun ja kravattiin. Pitääkö valtion johtohenkilön pukeutua aina niin? Suunnittele ja piirrä tai askartele!
Tehtävä 2: Pohditaan presidentin työtä
Urho Kekkonen halusi presidenttinä ollessaan ohjata Suomen poliittista linjaa. Onko hyvä asia, että jollain yksittäisellä henkilöllä on niin paljon valtaa? Onko hyvä asia, että sama ihminen voi olla nykyään presidenttinä vain kaksi kertaa putkeen? Millainen on hyvä presidentti vuonna 2026? Asiaa voi käsitellä esimerkiksi kirjoitelman tai keskustelun muodossa.
Tehtävä 3: Järjestetään presidentinvaalit
Jos luokalla olisi oma presidentti, mitä valtaoikeuksia presidentille kuuluisi? Kuinka pitkä olisi kausi ja kuinka monta niitä saisi olla putkeen? Olisiko presidentti tarpeellinen? Voisiko kuka tahansa hakea presidentiksi vai rajattaisiinko ehdokkaiden määrää? Millainen olisi hyvä kampanja? Millaiset vaalit olisivat? Suora kansanäänestys, jossa jokainen saa äänestää, vai erikseen valittavien valitsijahenkilöiden vaali? Jos sinä saisit hakea presidentiksi, mitä asioita ajaisit?
Alvar Aalto
Alvar Aalto (1898 – 1976) suunnitteli puolisonsa ja työparinsa Ainon (1894 – 1949) kanssa monenlaisia asioita maitolaseista ja jakkaroista rakennuksiin ja kokonaisiin kaupunginosiin saakka. Miten yhden parivaljakon onnistui piirtää niin monta asiaa valmiiksi? Kuuntele jakso!
Tehtävä 1: Suunnitellaan oma esine
Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat monenlaisia pieniä asioita. Mitä tarpeellista sinä voisit suunnitella? Onko olemassa jokin esine, jota voisi vielä parantaa suunnittelemalla paremmin? Onko se esine yhtä tiettyä tarkoitusta varten vai voiko sitä käyttää monella tapaa? Esineen voi piirtää tai syntyyhän prototyyppi myös Käpäläisen hengessä pahvista ja teipistä askartelemalla.
Tehtävä 2: Suunnitellaan oma rakennus
Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat monenlaisia suuria asioita. Puuttuuko teidän kaupungistanne vielä jotain? Tai pitäisikö jokin tuttu rakennus suunnitella uudelleen? Pohdi Aaltojen mallin mukaan oman rakennuksesi käyttötarkoitusta ja ominaisuuksia. Piirrä ja esittele suunnitelma.
Tehtävä 3: Suunnitellaan jotain mahdotonta
Olet keksijä! Suunnittele jotain mahdotonta, mutta tarpeellista. Mitä sellaista voisi tarvita, mitä ei voi olla sellaisenaan olemassa? Itsestään peseytyvät vaatteet ja astiat? Loputtomasti tankkaamatta ja lataamatta kulkeva auto? Ravinto, joka valmistaa itse itsensä? Piirrä tai askartele.
Tove Jansson
Tove Jansson (1914 – 2001) oli taidemaalari, joka suurien maalaustöidensä ohessa sattui piirtämään hullunkurisen olennon. Sillä oli iso kuono, suipot korvat, paksu valkoinen vartalo ja tupsupäinen häntä. Miten hassusta otuksesta tuli Suomen tunnetuin piirroshahmo? Kuuntele jakso!
Tehtävä 1: Suunnitellaan oma piirroshahmo
Suunnittele Tove Janssonin hengessä oma piirroshahmo ja pohdi sille oma tarina. Millainen olento se on? Mikä sen nimi on? Mistä se tulee ja mitä se haluaa tehdä? Onko sillä ystäviä? Miltä se näyttää? Piirrä tai askartele.
Tehtävä 2: Pohditaan ja suunnitellaan käyttötaideteos
Tove Jansson teki julkisiin paikkoihin, kuten kouluihin ja sairaaloihin isoja seinämaalauksia. Hän kutsui teoksia käyttötaiteeksi. Niillä oli tarkoitus piristää varsinkin lasten tavallista arkea. Millainen olisi hyvä käyttötaideteos? Onko teidän koulussa jo sellainen? Jos ei, suunnittele oma ehdotus.
Tehtävä 3: Pohditaan Muumeja
Kuuntele Muumimaratonista yksi Muumi-kirja. Millainen on hyvä Muumi-tarina? Miksi niistä tuli niin suosittuja?
Väinö Linna
Väinö Linna (1920 – 1992) oli tehdastyöläinen, josta tuli suosittu kirjailija. Miten savupiippujen ja sotavuosien keskeltä voi löytää tien kirjoituskoneen äärelle? Kuuntele jakso!
Tehtävä 1: Suunnitellaan kansikuva omalle kirjalle
Jokainen kirja tarvitsee kansikuvan. Millainen on hyvä kansikuva? Suunnittele ja piirrä tai askartele omasi.
Tehtävä 2: Pohditaan tehdastyöläisen arkea
Millaista oli tehdastyöläisen elämä 1900-luvun alkupuolella? Voiko vastaavanlaista olla Suomessa nykyään? Esimerkkinä toimii Finlaysonin omintakeinen yhteisö, joka oli kuin pieni kaupunki kaupungin sisällä omine valuuttoineen ja muine erikoisuuksineen.
Tehtävä 3: Suunnitellaan oma kirja
Jos kirjoittaisit kirjan jostain omaan elämään liittyvästä oikeasta asiasta, mikä sen aihe voisi olla? Mistä tilanteesta kirja alkaisi, mihin se päättyisi? Mitä sen päähenkilölle tapahtuisi? Tulisiko kirjasta suurteos, jota pitää työstää kymmenen vuotta vai lyhyt ja ytimekäs kertomus? Asiaa voi käsitellä esimerkiksi kirjoitelman tai keskustelun muodossa.
Hella Wuolijoki
Hella Wuolijoki (1886 – 1954) oli maisteri, liikenainen, näytelmäkirjailija, kansanedustaja ja Yleisradion pääjohtaja. Miten yksi nainen ennätti niin moneksi? Ja mikä ihme se Yleisradio oikeastaan on? Kuuntele jakso!
Tehtävä 1: Suunnitellaan oma radio-ohjelma
Hella Wuolijoelle oli tärkeää, että radio tarjosi kuultavaa kaikille, mutta sisällön oli oltava yleissivistävää ja asiallista. Hänelle viihteellinen sisältö, kuten hauskat ohjelmat ja hilpeä musiikki eivät olleet niin mieleisiä. Suunnittele oma radio-ohjelma. Onko ohjelmasi viihteellistä vai sivistävää, hauskaa vai asiallista sisältöä? Mikä sen nimi on, mitä siinä tapahtuu? Suunnittele ja esittele.
Tehtävä 2: Pohditaan kartanon arkea
Hella Wuolijoki oli myös kartanon omistaja. Kartano tarkoittaa joko maaseudulla sijaitsevaa suurta maatilaa, tai vähintään sen päärakennusta, mistä käsin tilaa hoidetaan. Kartanoissa on ollut tapana myös pitää esimerkiksi hienoja juhlia. Pohditaan elämää kartanossa. Jos sinä alkaisit kartanon emännäksi tai isännäksi, keskittyisitkö eläinten pitoon, maatalouteen vai toisitko yhteisöön juhlallista ja hienoa tunnelmaa? Suunnittele ja piirrä oma kartano.
Tehtävä 3: Pohditaan radiojohtajan työtä
Olet radion pääjohtaja ja saat päättää kanavan sisällöstä. Millaista ohjelmasisältöä haluat, että radioosi tuotetaan? Entä millaista sisältöä tulisi välttää? Onko kanava julkinen palvelu vai rahoitetaanko sen toiminta esimerkiksi mainoksilla? Voit pohtia asiaa esimerkiksi kirjoitelman muodossa.
Karl Fazer
Karl Fazer (1866 – 1932) oli sokerileipuri, josta tuli makeistehtailija. Miten kauas pitää lähteä, että oppii leipomaan makeisia? Ja miten niitä tekemällä tulee tunnetuksi julkisuuden henkilöksi? Kuuntele jakso!
Tehtävä 1: Suunnitellaan oma karkki
Karl Fazer oli sokerileipuri, josta tuli makeistehtailija. Suunnittele oma karkki. Minkä muotoinen, värinen ja makuinen karkki on? Piirrä tai askartele karkille myös sopiva kääre.
Tehtävä 2: Koristellaan kakku
Sokerileipurilta hoituvat myös muut maukkaat herkut. Suunnittele ja piirrä tai askartele oma upea kakku tai leivonnainen. Muista koristella!
Tehtävä 3: Perustetaan karkkitehdas!
Onneksi olkoon! Suunnittelemasi karkki on niin suuri menestys, että joudut perustamaan kysyntään vastataksesi oman karkkitehtaan. Esimerkkinä toimii Fazerila. Mikä tulee sinun tehtaan nimeksi ja miten sen linjasto toimii? Suunnittele ja piirrä.
Martti Ahtisaari
Martti Ahtisaari (1937 – 2023) oli diplomaatti, josta tuli presidentti – ja sitten taas diplomaatti. Millä tavalla Nobelin rauhanpalkinto liittyy asiaan? Ja voiko valtion johtaja joutua kiusanteon kohteeksi? Kuuntele jakso!
Tehtävä 1: Suunnitellaan rauhanpalkinto
Miltä rauhanpalkinnon kuuluisi sinun mielestäsi näyttää? Suunnittele ja piirrä tai askartele.
Tehtävä 2: Pohditaan rauhanpalkinnon merkitystä
Nobelin rauhanpalkinto jaetaan ihmiselle, joka on edistänyt jollain erityisen merkittävällä tavalla maailmanrauhaa, esimerkiksi sovittelemalla sotivien valtioiden asioita tai sopimalla oman maan riitoja. Jos koulussa jaettaisiin vastaavaa, mistä hyvästä sen voisi ansaita? Miten rauhanpalkinnon saaja päätettäisiin? Olisiko sellainen mielestäsi hyvä asia? Asiaa voi pohtia esimerkiksi kirjoitelman tai keskustelun muodossa.
Tehtävä 3: Ratkaistaan kriisi
Luokkaan on julistettu hätätila! Diplomaattista kriisiä ratkomaan tarvitaan rauhanneuvottelijoita ennen kuin tulenarka tilanne räjähtää käsiin. Mistä kriisissä on kyse? Kuinka se saadaan ratkaistua ja rauha palautettua? Asiaa voi käsitellä esimerkiksi kirjoitelman, näytelmän tai keskustelun muodossa.