Saamen kielten elvyttämiseksi on aika ajoin ehdotettu, että kaikki saamelaisalueen koululaiset osallistuisivat  saamen kielen opetukseen. Emeritusprofessori Pekka Sammallahti pitää ajatusta kaikille tarkoitetusta saamen kielen opetuksesta mahdollisena.

- Se saattaisi onnistua, jos sitä ei pidettäisi pakollisena, vaan annettaisiin tälle toiminnalle ja pyrkimykselle joku eri nimitys.

Opetuksen järjestämisessä monenlaisia alkuvaikeuksia

Kaikille tarkoitetun saamen kielen opetuksen järjestäminen ei ole helppoa. Opetuksen järjestämistä vaikeuttaa muun muassa opetusresurssien puute.

-Saamen kielten opettajia on todella vähän. Esimerkiksi Giellagas-instituutissa on meneillään inarinsaamen kielen opetus ja ajan myötä sieltä voi valmistua opettajia, mutta koltansaamen kielen tilanne on vaikea, sanoo Sammallahti.

Myös poliitikoille on töitä asian tiimoilta.

-Tässä on kyllä paljon työtä niillä ihmisillä, jotka työskentelevät politiikan parissa.  Aluksi tulisi saada ihmiset ymmärtämään paremmin saamen kieltä ja kulttuuria. Siltä pohjalta tätä on lähdettävä suunnittelemaan, sanoo Sammallahti.

Saamen kieli ”pakkoruotsin” tilalle?

Suomessa on viime vuosina keskusteltu pakollisen ruotsin kielen opetuksen lakkauttamisen mahdollisuudesta. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että oppilaille annettaisiin mahdollisuus valita tilalle venäjän kieli. Sammallahti ei näe tätä vaihtoehtoa oikotienä onneen saamen kielten osalta.

-Ruotsin kielellä on sellainen asema, että ei ole kovin helppoa saada toista kieltä sen tilalle. Virkamiehiltä vaaditaan ruotsin kielen taitoa työelämässä ja joillakin alueilla se on tietysti aivan luonnollista. Jos täällä oppilaat valitsisivat saamen kielen ruotsin kielen tilalle, niin heillä ei olisi yhtä hyviä mahdollisuuksia työllistyä ruotsinkielisillä alueilla. Mutta jos ihminen aikoo jäädä pohjoiseen töihin, niin sitten se kyllä olisi hyvä vaihtoehto, pohtii Sammallahti.

- Kaikille tarkoitettua saamen kieltä olisi vaikea myös lisätä opetussuunnitelmaan ruotsin kielen rinnalle, koska opetustunteja ei saisi olla liikaa, hän huomauttaa.

”Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus valita haluamansa saamen kieli”

Kaikille tarkoitettua saamen kielen opetusta mahdollisesti järjestäessä täytyisi ensin miettiä, että mitä saamen kieltä oppilaille tarjotaan. Sammallahti ei sitoisi eri saamen kieliä tiettyyn alueeseen, sillä eri alueilla saatetaan puhua useampaakin saamen kieltä.

- On tietysti hyvin vaikea pakottaa oppilaita opiskelemaan tiettyä kieltä. Utsjoella pohjoissaame olisi luonnollinen vaihtoehto, mutta Inarissa tämä olisi vaikeampaa, kun on kolme saamen kieltä. Aluejako olisi hyvin hankala. Kyllä minä enemmän kannattaisin sitä, että jokainen saisi valita sen kielen, jota itse pitää tärkeänä.

”Tärkeä oppia kaksi kieltä varhain lapsuudessa”

Sammallahden mielestä on hyvin tärkeää, että lapset oppivat monta kieltä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pelko siitä, että oppilaat eivät oppisi suomen kieltä riittävän hyvin, on hänen mukaansa turha.

-Sitä kyllä pidetään hyvin tärkeänä ja hyödyllisenä lapsille. Se antaa joustavuutta. Aivot ottavat paremmin vastaan monenlaisia ajatuksia, kun on oppinut kaksi kieltä varhain lapsuudessa. Saamen kielen opetus ei haittaa suomen kielen oppimista. Lapsi kyllä oppii suomen kieltä, sitä ei tarvitse pelätä, rauhoittelee Sammallahti. Se on niin selkeä valtakieli, jota kuulee joka paikassa, hän toteaa.