”Mo dii lehket váldán árktalaš eamiálbmogiid vuhtii mearrádusain”, jerre Nordea-báŋkku fitnodatčoahkkimis njukčamánus. Vástádus bázii goittotge jearri mielas eahpečielggasin.
Čoahkkimis dánskalaš ja ruoŧŧelaš álbmotorganisašuvnnat gáibidedje, ahte Nordea heaitá fállamis ruhtadeami oljofitnodagaide, mat viiddidit doaimmaideaset árktalaš guovlluide. Áššis čállii mannan vahkus Kauppalehti-aviisa.
Álbmotorganisašuvnnat ledje bivdán sámeaktivista ja Suoma sámiid guovddášsearvvi ságadoalli Áslat Holmberg čoahkkimii hállat ja jearrat gažaldaga eamiálbmogiid vuhtiiváldimis.
Holmberg galggai váldegirjjiin ovddastit oasusoamasteaddji Nordea fitnodatčoahkkimis. Sutnje eai goit mieđihan rievtti hállat dahje jienastit čoahkkimis, muhto son beasai fárrui guldalit. Nordea ii sáhttán sihkkarastit leago dan oasusoamasteaddjis obanassiige riekti oassálastit čoahkkimii.
Holmberg gažaldaga gieđahalle goittotge čoahkkimis, go Just Shift / Hiilivapaa Suomi -searvvi ovddasteaddji Ninni Kähkönen jearai eamiálbmotáššiin su beales.
Holmberg mielas fitnodatčoahkkimis eai váldán moge beali áššái.
– Dat gal lei čeahppi garvvašit vástideami gažaldagaide. Ninni šattai jearrat nuppádassii vel daid gažaldagaid iige dallege boahtán makkárge albma vástádus.
Nordeas dovdájit árktalašguovllu rašesvuoda
Nordeas muitalit Yle Sápmái sin vástidan Holmbergii, ahte Nordea dárkkista jeavddalaččat doaibmasurggiid linnjemiid ja čanasjoavkkuid oainnuid ja máhcahaga vuhtii váldin lea maid oassin proseassas.
Nordeas dadjet ahte sii dovdájit árktalaš guovllu earenoamáš rašesvuođa. Sii maid oidnet gulahallama olggobeale čanasjoavkkuiguin positiivva áššin ja ávžžuhit sin čalmmustahttit fuolaideaset.
Ninni Kähkönen jurddaša, ahte ášši lea Nordeai hearki.
Kähkönen ja Áslat Holmberg mielde čoahkkimis vástidedje eamiálbmogiid guoski gažaldahkii, ahte sii eai sáhte buohkaid oaivila jearrat. Maŋŋá goittotge dárkkálmahtte, ahte jus geasnu jearašedje, de dasto eamiálbmogiin.
Ninni Kähkönen mielas dán vástádusas ja obalohkái dán čoahkkimis šattai dakkár govva, ahte fitnodagas eai jur leat jurddašan eamiálbmogiidda guoski gažaldagaid dahje eai dieđe, mo daid galggašii dikšut.
Nordea ii leat ovtta oaivilis čuoččuhusain. Sin gieskat almmustuvvan olmmošvuoigatvuođaraporttas govvidit, mo sii barget čanasjoavkkuiguin. Sii namuhit ovdamearkan deaivvadeami Gávcci-nammasaš konstultáfitnodagain diibmá, man olis sii oahpásmuvve Suoma sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna evttohusaide.
Holmberg: Nordeas geahnohuhtte iežaset linnjemiid árktalaš guovllu ektui
Áslat Holmberg muittuha, ahte Nordea lea čatnasan ON prinsihpaide, mat gusket fitnodatdoaimma ja olmmošvuoigatvuođaid.
– Áššegirjjis čuožžu ahte jus muhtun doaibma boahtá váikkuhit earenomážit álgoálbmogii, de galgá árvvoštallat váikkuhusaid singuin. Dan sii eai leat mu mielas dahkan, dat gal čielggai čoahkkimis.
Holmberg mielas Nordeas leat geahnohuhttán mearkkašahtti láhkai iežaset linnjemiid árktalaš guovllu ektui mannán jagi áigge. Su mielde vel jagis 2023 linnjemiin čuoččui, ahte Nordea ii ruhtat fitnodagaid, mat viiddidit oljo- ja gássabohkama árktalaš guovlluin. Sin ulbmilin lei geassádit eret dákkár fitnodagaiguin ovttasbarggus.
– Dál doppe čuožžu, ahte sii eai ruhtat njuolgut dakkár prošeavttaid, mat viiddidit dákkár doaimmaid árktalaš guovlluide. Muhto sii leat rahpan vejolašvuođa ruhtadit fitnodagaid, mat dahket dan.
Holmberg muittuha, ahte jus árktalaš guovllus dáhpáhuvvá lihkohisvuohta, oljju čorgen livčče hui váttis jieŋa ja stoarpmaid dihte.
Nordeas muitalit, ahte sin áššehasain, geaid fitnodaga linnjemat gusket, eai leamašan jagi 2025 loahpas doaimmat árktalaš guovlluin Norgga ráđđehusa meroštallama mielde.
Báŋkkuid čanastagaid dutkama jotket
Áslat Holmberg smiehttá mo dál ovddosguvlui. Moadde stuorra oasusoamasteaddjit dorjo dan, ahte Nordea ii galggaše ruhtadit árktalaš oljo- ja gássabohkama viiddideami. Son vihkkehallá maid gánnehago ášši ovdanbuktit vel ođđasit fitnodatčoahkkimis.
Báŋkkuin leat erohusat das, mo sii ruhtadit oljo- ja gássabohkamiid viiddideami árktalaš guovlluin, čállá Kauppalehti. Sin dieđuid mielde Danske Bank ja oasusbáŋku OP Pohjola eai fála ođđa ruhtademiid dákkár fitnodagaide.
Suoma sámiid guovddášsearvi lea ohcan ruhtadeami báŋkkuid dutkamii ovttas ruoŧŧelaš ja dánskalaš álbmotorganisašuvnnain.
– Plánan lea joatkit guorahallama earáge davviriikkalaš báŋkkuid čanastagain oljo- ja gássabohkamii árktalaš guovlluin ja mo sii váldet dahje eai váldde vuhtii álgoálbmotvuoigatvuođaid sin bargguin, dadjá Holmberg.