Sámi oahpahusguovddáš ávvuda 45 jagi – oahpahusguovddážis máŋggabealát mearkkašupmi sámeguovllus

Ná čuojai Sámi eatnan duoddariid Sámi oahpahusguovddáža ávvubeaivvi doaluin

Dán videos beasat vel ávvubeaivvi dovdduide. Dása nohká dál maid beaivvi čuovvunartihkkala beaivádeapmi. Giitu, go leat čuvvon mielde!

Ohcejoga gielddahoavda Taina Pieski mielas duodji ii livčče dálá dásis Sámi oahpahusguovddáža haga

Ohcejoga gielddahoavda Taina Pieski oaivvilda, ahte Sámi oahpahusguovddáža oktan dehálamos doaibman leamaš duodjeárbbi seailluheapmi. Su mielas lea fuomášanveara maiddái dat, ahte duodjeoahpit sáhtet maiddái oahpahit duoji.,

Liisa Holmberg: Sámi oahpahusguovddážis leamaš jurddašeapmi álo boahttevuođas

Sámi oahpahusguovddáža ovddeš rektor Liisa Holmberg hálai iežas sáhkavuorus das, man ovddabealde Sámi oahpahusguovddážis leamaš jurddašeapmi riikkaidgaskasaš áššiin ja árktalaš áššiin.

Su mielas Lassi Valkeapääs lei das mearkkašahtti rolla. Valkeapää lei ovddeš, guhkesáigásaš rektor oahpahusguovddážis ja barggai doppe olles 27 jagi – 1981–2008. Holmberg muitalii, mo Valkeapääs lei juo iežas áiggis jurddašeapmi árktalaš áššiin.

Okko Kausalainen Roavenjárggas, Naja Spein Kárášjogas ja Ville Niemelä Eanodagas vázzet Sámi oahpahusguovddáža duodjeoahpuid.

Synnøve Solbakken-Härkönen sávvá eanet dieđiheame rájiid rastá

Sámi joatkkaskuvlla oahppodárkkisteaddji Synnøve Solbakken-Härkönen Kárášjogas oaivvilda, ahte lea hui buorre, ahte Sámis leat máŋgga sajis stuorra skuvllat. Son muitala, ahte álo leamašan ovttasbargu skuvllaid gaskkas.

Solbakken-Härkönen lea máŋgii gullan, ahte nuorain leamaš miella boahtit Anárii, muhto eai leat arván boahtit. Su mielas galggašiige dieđiheame lasihit vehá eanet.

Ávvugáfiin čoahkkánit movttegis olbmot

Virggálaš dilálašvuođa maŋŋá ávvudit Sámi oahpahusguovddáža doaibmabáikkis Anáris.

Heijjá-Ánne muittaša iežas bargoáiggi Sámi oahpahusguovddážis: "Dat gal leat nu suohtas muittut"

Oahpahusráđđehusa hoavda Minna Kelhä atná Sámi oahpahusguovddáža dehálažžan das, mo diehtu sámiin lassána Suomas

Oahpahusráđđehusa hoavda Minna Kelhä lohká, ahte Suoma siste lea olu oahppat das, mo Sámi oahpahusguovddáš oahpaha kultuvrra.

– Lea hui dehálaš sihke kultuvrralaččat ja gielalaččat, ahte sámeguovllus doaibmá oahppolágádus, man bargun lea earenoamážit lasihit sámeálbmoga ámmátlaš máhtu, son dadjá.

Kelhä atná maid dehálažžan oahpahusguovddáža rolla báikkálaš bargoeallima dáfus. Sámi oahpahusguovddážis lea viiddis ovttasbargu báikkálaš fitnodagaiguin.

Kelhä lohká maiddái, ahte Sámi oahpahusguovddážis leamaš iežas, mearkkašahtti rolla das, mo dat lea lasihan dieđu sámevuođas Suomas.

Oahpahus- ja kulturministeriija bajit hoavda: "Mii háliidit fuolahit ministeriijas das, ahte dii sáhttibehtet dan barggu joatkit"

Oahpahus- ja kulturministeriija bajit hoavda Petri Lempinen lohká sáhkavuorustis, ahte Sámi oahpahusguovddáža čatnaseapmi doalvu sihke sámeguovllu ja -kultuvrra ovddosguvlui.

Son atná dehálažžan maid stáhta ja suopmelaččaid ovddasvástádusa.

– Dii lehpet goittotge Eurohpa uniovnna áidna eamiálbmot, ja mis lea stuorra ovddasvástádus das, ahte mo mii sáhttit Suoma álbmogin ja stáhtan veahkehit din beassat ovddosguvlui iežadet kultuvrrain, Lempinen dadjá.

Lempinena mielde Sámi oahpahusguovddáš lea mearkkašahtti rollas sámegielaid ja -kultuvrra ovddideamis.

– Mii háliidit fuolahit ministeriijas das, ahte dii sáhttibehtet dan barggu joatkit, Lempinen muitala.

SOG ságadoalli Mika Aikio: "Sámegiela ja -kultuvrra oahpahus lea dán guvlui hui dehálaš"

Oahppolágádusa ságadoalli Mika Aikio muitala sáhkavuorustis, ahte Sámi oahpahusguovddáš lea mearkkašahtti skuvlejeaddji namalassii duoji ja sámegielaid olis. Dat maiddái vástida sámeguovllu bargofápmodárbbuide.

– Ferte fuomášit, ahte skuvllas eai leat goassege vajálduvvan álgoálgosaš ulbmilat, guovllu árbevirolaš dáiddut, muitala Aikio.

– Seammás sámegiela ja -kultuvrra oahpahus lea dán guvlui hui dehálaš, lohká son.