Stivrran sparaida, dávggit časket gitta bodnái, stánži čoggo biilarieggáide ja ráhpi lea dego gokčasin biilla alde. Čievrageainnut leat illá vuojehahttit siivvuhisvuođa dihte.

Dán giđa siivvuhisvuohta lea earenomáš vearrái Gihttela ja Soađegili guovllus, muitalit Lappi EJB-guovddážis.

Marianne Ketola vujii beassážiid maŋŋá Gárasavvonis Anárii Bohká geainnu mielde. Jus livčče diehtán geainnu ortnega, livčče gal válljen vuodjit Norgga bokte Anárii.

– In dieđe goas leamašan nie heittot. Galhan dat roggái láve leat geassitge, muhto dál lei vel láirái, govvida Ketola.

Guovlluluodda 955 Anáris Gihttelii lea áidna doarrás geaidnu Nuorta-Sámis oarjjás. Köngäs– Hanhimaa gaska oaččui moadde jagi dassái asfáltta, muhto das davás, gitta Bohká rádjai ferte badjel 40 kilomehtera mátkki vuojašit čievraluotta mielde.

– Ii doppe gal gáfat leavttuin sáhte vuodjit, dalle gal cuvke biilla. Doppe leat dakkár rokkit, ahte jus don dohko vahágis luoittihat, de doppe leat. Mun in dieđe sáhttágo rokkiid garvitge, go geaidnorávddat leat nu dipman.

Suddi muohta buktá váttisvuođaid lasi.

– Oidnen, ahte čáhci lea loktaneamen. In dieđe dasto mo dat borrá dan sáttoluotta, mannágo dat dakkárin, ahte ii sáhte obage vuodjit, smiehttá Ketola.

Bázii gáiddusbargui amas cuvket biillas Áŋŋelgeainnu alde

Áŋŋellaš Outi Jääskö lea vuodján Áŋŋela geainnu máŋgalogi jagi. Siivvuhisvuohtahan gal lea juohke jagi, muhto dál dat lea vearrát ja guhkit go ovdal, muitala Jääskö.

– Lean riŋgen geaidnogeavaheaddjiid telefonnummirii, muhto mihkkige ii leat dahkkojuvvon. Geainnus leat čiekŋalis rokkit ja láddot, dadjá Jääskö.

Jääskö lea báhcán gáiddusbargui amas cuvket biilla, go gárttašii boŋkkuhit biillain heajos geainnu mielde. Olmmoš ii bastte muitit olggul juohke áidna rokki, danin Jääskös leage sávaldat.

– Sávvamis joba merkešedje daid rokkiid, jus eai bastte divvut dahje deavdit rokkiid. Ammal jo ii leat ulbmilin, ahte olbmot cuvkejit biillaideaset, smiehttá Jääskö.

Soađegili ja Gihttela guovlluin darvánedje biillaiguin stánžái

Beassážiid arvvit dahke čievrageainnuid dili váttisin. Lappi EJB-guovddážis muitalit, ahte sii leat bidjan deaddoráddjehusaid Soađegili ja Gihttela guovlluid čievrageainnuide. Lossa biillain ii leat dál ášši dieid guovlluid čievrageainnuide, dadjá geainnuid dikšuma prošeaktahoavda Juha Loukusa.

– Doppe dilli manai nu váttisin, ahte biillat darvánedje stánžái. Jus ii leat áibbas bággu, de sávvamis olbmot eai vuoje čievrageainnuid mielde vai mii bastit divodit daid.

EJB-guovddáš lea giitevaš idjabuollašiin. Sii leat čuvvon dálkedieđáhusaid ja idjabuollašat galggašedje bistit gitta válboriidda.

Davimus Sámis lea goit ain olu muohta ja dat bidjá virgeolbmo smiehttat.

–Juohke áidna buolašidja goikada geainnuid. Geainnuid dulbema ferte ain vuorddašit miessemánu beallemuddui, ahte oaidnit mo de, go idjabuollašat nohket ja liehmudago olu, árvala Loukusa.