Dán vahkus eai leat Ohcejoga sámelogahaga oahppit dárbbašan luohkkálanjas čohkkát. Sii leat baicce ovttas Turku universitehta studeanttaiguin beassan oahppat áššiin geavatlaš dásis, jekkiid ja jeahkáliid hámis.
Ohcejoga sámelogahaga ja Turku universitehta gaskasaš ovttasbargu lea dahkan vejolažžan dáid earenomáš oahppodiimmuid.
Ohcejoga sámelogahaga oahppi Sammeli Valle muitala, ahte sii leat ovdamearkka dihte gieđahallan dálkkádatrievdama váikkuhusaid.
– Leamašan somá dat, ahte dás beassá konkrehtalaččat oaidnit daid váikkuhusaid, go finaimet geahččamin balsajeakki ja dutkkaimet jeahkáliid. Beassá oaidnit mo lea rievdan dat luondu, čilge Valle.
Aurora Aatsinki studere Turku universitehtas biologiija. Son lei mannan geasi golbma mánu Geavu dutkanštašuvnnas ja máhccan Ohcejohkii lei somá sutnje.
Sutnje earenomáš beroštahtti leamašan oahppat sámegielas ja kultuvrras. Son hálidivčče maid oahppat sámástit.
– Biologiija lea munnje oahpis. Dál ohppen áššiid, main in diehtán inge gullan dalle go ledjen dáppe, dadjá Aatsinki.
Aatsinkii lea maid dat dehálaš, ahte besset namalassii báikkálaččaiguin ovttasbargat dutkamuša.
– Go gudnejahttit ja bargat ovttas báikkálaččaiguin, de dat lea ávkin diehtagii. Ahte eat boađe máddin imaštallat deike dieđekeahttá mastige maidige.
Spesiálaoahput sáhtášedje geasuhit eará guovllu oahppiid
Dákkár oktasaš studerenvahkut eai galggašii báhcit áidnalunddot iskkadeapmin.
Boahttevuođas Ohcejoga ja Turku universitehta ovttasbargu galggašii viidut ain, vejolaččat juobe dan dássái, ahte Ohcejoga sámelogahat oaččošii spesiállogahaga stáhtusa. Spesiállogahagain dárkkuhit dakkára mas oahpahusas vudjot ovtta fágii, dego ovdamearkka dihte musihkkii, gielaide dahje valáštallamii.
Ohcejogas guovddážis livčče árktalaš luondu ja sámekultuvra. Dat lea oahpaheaddji Laura Arola mielas lunddolaš.
– Go ovttastahttá dan luonddu ja kultuvrra, de dat lea dán báikái hui mihtilmas ja lunddolaš vuohki geahččat máilmmi, čilge Arola.
Jus Ohcejogas basttášedje fallat juoidá diekkára, man earát eai bastte, dat sáhtášii lasihit oahppiid meari, árvaladdá Arola.
– Dat ahkeluohkát unnot ja unnot Ohcejogas, nugo máŋgga earáge sajis. Mis eai leat vealttakeahttá doarvái iežamet studeanttat doallat oba dan logahaga, dadjá Arola.
Gielddahoavda Päivi Kontio deattuha dieđáhusas, ahte gildii lea dehálaš beassat fállat sámelogahaga oahppiide ođđa vejolašvuođaid čiekŋudit oahpuid. Dákkár vejolašvuohta addá jáhku boahttevuhtii, dadjá gielddahoavda.
Jurdagiin oahput geopolitihkalaš áššiin
Ohcejoga logahaga rektor Satu Labgine dadjá, ahte oktasaš studerenvahkku Turku universitehtain lea oasáš dan ollisvuođas mii sis lea jurdagiin. Dál lea vel menddo árrat árvalit mii lea loahppaboađus.
– Čuovvovažžan álgit smiehttat mo giđđat barggašedje ovttas. Plánain leat geopolitihkalaš áššit ja vejolaččat áššit, mat vuođđuduvvet jáhkuide.
Spesiálalogahat-jurdaga álget hápmet go vuos leat oahppan mo dát vahkku manai. Sii čogget máhcahagaid ja smihttet mo sáhttet buoridit.
Movttiidahtti vásáhusat
Turku universitehta doseanta Minna Opas dadjá, ahte oktasaš allaskuvlavahkku addá áibbas ođđalágan pespektiivva sin studeanttaide. Sii oidnet mo birrasa rievdan váikkuha báikkálaš ealáhusaide ja sámekultuvrii.
Lagaš áiggiid Ohcejogas fállet Turkui sámegiela ja kultuvrra oahpuid.
Opas ii dieđe mo sii boahttevuođas barget ovttas, muhto okta ášši lea čielggas.
– Áibbas sihkkarit joatkit ovttasbarggu. Dássážii dát vásáhusat leamašan hui roahkasmahttit ja movttiidahttit.
Sámediggi, Turku universitehta ja Ohcejohka vuolláičálle ovttasbargosoahpamuša geassemánus. Ulbmil dainna ovttasbargosoahpamušain lea nannet sin ovttasbarggu dálkkádatrievdama guoski dieđuin ja skuvlejumis.