Gálddoaivve bálgosis leat juo moadde vahku bigálasttán Skállováris. Badjin duoddaris gárdde luhtte lea bigálusskuvla, gos boazobearrašiid mánát čohkkájit skuvlagirjjit gieđas. Skuvlabeaivve maŋŋá mánát doapmalit girdnui boazobargguide.
Mánáid mielas bigálusskuvla lea somá. Ohcejohkalaš Johan Mikkel Högman mielas son oahppá bigálusskuvllas buorebut go doppe lea unnit joavku, eaige hehttehusat leat nu olu.
Njuorggánlaš 6-luohkálaš Ánne-Siviä Länsman lohká iežas leat lihkolaš, go oažžu johtit bigálusskuvllas.
– Dáppe leat oanehut skuvlabeaivvit, de áššit maid dáppe mannat čađa báhcet de buorebut oaivái.
”Mun lean hui máŋga diimmu eanet olgun, jus veardida maid lean ruovttus. Beaivi gollá hui johtilit, go lea somás dahkamuš.”
Skuvlabeaivve maŋŋá boazobarggut álget. Johan Mikkel Högman ja Ántte Issát Länsman doallaba čearpmaha ovttas ja vuordiba nummárláhpo nappo gilkora.
Bigálusskuvllas eai boađe leavssut obanassiige, go daid ii asttašii dahkat. Jus bigálus bistá maŋŋit eahkedii, de dasto skuvla álgá maŋŋelis beaivet.
Bigálusskuvlla sadjásaš oahpaheaddji ja vánhen Anna Näkkäläjärvi-Länsman oaidná dehálažžan, ahte bearrašat besset leat ovttas bigálusaid áigge ja mánát besset bajásšaddat badjedillái.
Näkkäläjärvi-Länsman rábmo Ohcejoga gieldda das, mo skuvllain váldet vuhtii badjedili. Bigálusskuvllas oahpaheaddji gieđahallá sisdoaluid mat dorjot badjebargguid, dego bohcco namahusaid ja bigálastima.
– Dat lea nu bures ordnejuvvon, go beare sáhttá leat, dadjá Näkkäläjärvi-Länsman.
Ohcejohnjálmme skuvlla ja sámelogahaga rektor Satu Labigne muitala, ahte bigálusáigge eretorrumat gusket unna joavkku ohppiin ja dábálaččat dássedeaddu eretorrumiid ja badjebargguid gaskkas gávdno.
Vuolledási oahppit vázzet bigálusáigge bigálusskuvlla. Badjedási ohppiid bargoeallimii oahpásmuvvama nappo TET-hárjehallama leat sirdán nu, ahte oahppi sáhttá čađahit dan bigálusaid oktavuođas, eaige eretorrumat šatta.
Maid eará sámeguovllu gielddain skuvllat eai oainne váttesvuohtan ohppiid eretorrumiid bigálusáigge.
Avvilis dušše logahagas ovttaskas oahppit oassálastet bigálusaide ja sidjiide mieđihuvvo lohpi leat eret skuvllas, muitala rektor Ulla Hynönen. Iskosiid ja skuvlabargguid máhcahanáiggiid lea vejolaš sirdit bigálusaid dihte.
Anára skuvlla rektor Marja Seilonen lohká ahte eretorrumiid mieđihit dainna eavttuin, ahte oahppit fuolahit ieža leavssuin ja bargguin, mat šaddet bigálus áigge. Fuolaheaddjit eai eai álo dieđe goas ja man guhkes eretorrun šaddá, muhto skuvlla ja oahpaheaddjit máhttet goit ráhkkanit eretorrumiidda bigálusaid áigge.
Maid Eanodaga gielddas eretorrumiid áigge šaddan skuvlabargguid dikšumis ovddasvástádus lea fuolaheaddjiin ja oahppiin.
– Eanodagas leat dahkan prinsihpalaš mearrádusa, ahte boazobargguid geažil eretorrumiid mieđihit álo, muitala várrerektor Virpi Labba.
Ánne-Siviä Länsman morašta go boahtte jagi son ii beasa šat bigálusskuvlii, go sirdása badjeskuvlii. Bigálussii son goittotge háliida beassat boahttevuođasge.