Dutki Tiina Jääskeläinen váras nákkosdutkamuš vuodju sámeguovllu eanangeavahangiccuide, ruvkeindustriija váikkuhusaide ja Sámedikki sájadahkii Suomas.

Dutkamuš čájeha, ahte máŋggat Davvi-Suoma gielddat, bellodagat, guovloovddidanorganišuvnnat ja maid ealáhuseallima organisašuvnnat leat dorjon lihkadusa Sámedikki vuostá ja moiven dasa identitehtapolitihka. Dutkamuša mielde duogážis váikkuhit ekonomalaš intreassat.

Jääskeläinen árvala, ahte dutkamušas ovdan boahtán áššit leat oahppásat sápmelaččaide.

– Stáhta dásis leat sáhttán iskat čiegadit iešguđet doaibmiid rollaid, de dát dutkamuš buktá gánske de daid eambo oidnosii, go dat lea čállon rabas.

Jääskeläinen giddii sámeáššiide fuomášumi sullii logi jagi dassái go dutkin fuomášii, mo ruvkeindustriija lea viggan nannet iežas sajádaga guovlluin, gos báikkálaš searvvuš ii ane ruvkedoaimmaid dohkálažžan.

Dutkamušas guorahalle málbmaohcama ja golleroggáma váikkuhusaid sámeguovlluin ja ereanomažit dan, mo lohpemeannudeames válde vuhtii maiddái sápmelaččaid oainnuid.

Politihkalaš doarjja váttásmahtii giccu sámevuođas

Okta dutkamuša dehálamos fuomášumiin lea dat, mo muhtun gielddat ja guovloovddidanorganišuvnnat vulge almmolaččat doarjut nu gohčoduvvon lappalašlihkadusa.

Son oaidná, ahte lihkadusa bokte vigget ovddidit iežaset ovdduid.

– Dat dagahii dan, ahte gizzu sámemeroštallamis orru mohkkás ášši, vaikko ášši duogážis ledje ekonomalaš intreassat. Dilli šattai vearrábun, go čovdosat eai gávdnon ja unnimusge eanangeavahangiccuid lei váttis čoavdit.

Jääskeläinen dutkamuša mielde lappalašlihkadusa bokte leat viggan heajosmahttit Sámedikki legimitehta ja gilvit sihke vaššiságaid ja vealaheami sámiid vuostá.

Lihkadus oaččui mearkkašahtti politihkalaš doarjaga gielddain, bellodagain, ja maiddái ministeriijain, main ledje oktasaš intreassat lihkadusain.

Dutkamuša mielde lappalašlihkadusaid njunnožat ožžo báikkálaččaid jáhkkit, ahte ovdamearkka dihte bálgosat dahje gielddat sáhtášedje leat historjjálaš siiddat (su. lapinkylät) ja dan bokte oamastit eatnamiid. Dain olbmuin máŋgasat doibmet dán áigge politihkkárin.

Suomas leat maŋimuš jagiid áigge vuođđudan ođđa ovttastusaid, mat leat nammaduvvon suomagillii lapinkylä-namain, vaikko historjjálaččat siidaortnet nogai 1700-logus.

– Das lea čuvvon dat, ahte leat šaddan iešguđetlágan dulkomat das, maid eamiálbmogii gullan dárkkuha. Máŋgasat dulkojit dan boastut nu, ahte lea sáhka nállašuvvamis dakkár olbmos, guhte lea ássan historjjálaš siiddas. Seammá áigge vuordámušat eananvuoigatvuođain leat sturron, muitala Jääskeläinen.

Gáibida albma ja rabas ráđđádallama stáhta ja sápmelaččaid gaskkas

Dutki Tiina Jääskeläinen sávvá, ahte su nákkosgirji buktá oidnosii daid ekonomalaš ja politihkalaš intreassaid, mat leat mielde giccus sápmelašvuođa birra.

– Suoma stáhta galggašii guorahallat iežas rolla ja ovdamearkka dihte dan, ahte livččego sáhttán ráđđádallat rahpasit sierra doaibmiid gaskkas, dadjá Jääskeläinen.

Son oaidná, ahte jos stáhta ii ráđđádala albmalahkái Sámedikkiin, eai áššit ovdán dađi buorebun ja vejolašvuođat soabadeapmái uhcot.

– Dál go ođđa sámediggeláhka lea dohkkehuvvon ja duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna raporta lea almmustuvvon, livččii dehálaš čađahit albma dialoga ja viggat soabadit sámiid ja stáhta gaskkas, oaidná Jääskeläinen.

Hanken gávpeallaskuvlla dutki Tiina Jääskeläinen nákkáhallá bearjadaga. Su nákkosgirji lea lohkanláhkai dáppe.