Lahka Njellima gili ledje vahkuloahpas mohtorgielkásafári oktavuođas muhtun gielkkát vudjon dálvesuddái. Oktage ii heavvanan.
Ain vuossárgga gaskabeaivve áigge doppe lei okta gielká sutti rávddas. Ášši nanne gádjunlágádusa gohcci buollinčáskadeaddji Tuomas Korhonen. Son atná dili duođalažžan.
– Das olbmot leat gártan čáhcái. Sáhka lea riskadáhpáhusas, dadjá Korhonen.
Báikkálaččat dihtet, ahte Njellimis Pakšnjaargâš guovllus lea áli dálvesuddi. Gádjunlágádus muitala, ahte dáhpáhusbáiki lea Kuocâkeđgsuáloi lahka. (suomagillii Mätökivisaari)
Korhonen ii máhte muitalit man čieŋal dáhpáhusbáikkis lea.
Hotealla eaiggát nanne dáhpáhusa geavvan sin fitnodagas
Wilderness Hotels -fitnodagaid eaiggát Jouko Lappalainen nanne, ahte lihkuhisvuohta guoská sin fitnodaga.
Lappalainen mielde safáris ledje mielde logi oassálasti ja okta hárjánan ofelaš.
– Ofelaš ja guokte oassálasti njuske. Sii besse ieža čázis eret. Dáhpáhus lei lahka gátti, muitala Lappalainen.
Dáhpáhusa duogábealde lea Lappalainen mielde olmmošlaš feaila, go ofelaš lei vuodján endorii.
– Mii mannat min rávvagiid čađa, mis leat buorit rávvagat. Dál dáhpáhuvai olmmošlaš feaila, muitala Lappalainen.
Fitnodateaiggát dadjá, ahte sii leat riŋgen heahteguovddážii dalán. Gádjunlágádusas fas dadjet, ahte sii eai leat ožžon gohččuma báikki ala ovdalgo beaivvi maŋŋá.
Korhonen deattuha, ahte gielkásafáriin galggašii áli geavahit dorvvolaš máđijaid. Jus eai geavat virggálaš máđijaid, ferte leat sihkkar, ahte jiekŋa guoddá ja lea dorvvolaš johtit.
– Heahteguovddážii riŋgen dákkár dáhpáhusas lea issoras dehálaš, muittuha Korhonen.
”Dás livčče sáhttán geavvat stuorra lihkuhisvuohta”
Jus prográmmabálvalusaid ordnejeaddji fitnodagas geavvá, dahje measta geavvá lihkuhisvuohta, das ferte dahkat almmuhusa Dorvvolašvuođa- ja kemikálavirgedoaimmahahkii.
Vuossárgga iđida rádjái doaimmahat lea ožžon olggobeale olbmos eahpevirggálaš almmuhusa dáhpáhusas. Virggálaš almmuhus ii lean iđida rádjái boahtán, muitala bajit dárkkisteaddji Jaakko Leinonen Dorvvolašvuođa- ja kemikálavirgedoaimmahagas.
– Láhka vuolgá das, ahte ferte almmuhit. Jus dan ii daga, sáhttá oažžut sáhku, dadjá Leinonen.
Leinonen lea tulkon dili eahpevirggálaš almmuhusa vuođul.
– Dás livčče sáhttán geavvat stuorra lihkuhisvuohta. Dál lea geavvan buorre tuvrra, dadjá Leinonen.
Roavenjárggas ságastallan gielkásafáriid dorvvolašvuođas
Áiddo mannan vahkus Roavenjárggas buollái ságastallan govas, mas mohtorgielkásafári gielkkát orrot bisánan menddo lahka sutti.
Safárifitnodat leat šiitán menddo lahka sutti vuodjimis. Roavenjárgga gávpoga mielde ságavuloš safári leamašan virggálaš máđija alde. Sii goit leat fuomášan, ahte olbmot njulgejit, eaige vuojege áli merkejuvvon máđija mielde.
Divvojuvvon 2.3.2026 diibmu 15.33. Muitaleimmet áššis vuos, ahte gádjunlágádussii eai lean dahkan almmuhusa dalle go dáhpáhus lei, sii baicce ožžo dieđu easkka maŋŋá. Fitnodateaiggát goittotge dadjá, ahte sii leat riŋgen heahteguovddážii dalán. Gádjunlágádusas fas dadjet, ahte sii eai leat ožžon gohččuma báikki ala ovdalgo beaivvi maŋŋá.