Päivä ennen ylimääräistä yhtiökokousta kaikkiin asuntoihin jaettiin lappunen.

Lappusessa kerrottiin vaihtoehdosta kalliille remontille ja mukana oli linkki sekä qr-koodi, jonka avulla pääsi verkkosivuille. Sieltä löytyi vakuuttavan oloinen viisikymmentäsivuinen pdf-raportti, jossa oli monimutkaisia analyyseja sekä podcast, esittelyvideo ja kalvosulkeiset. Raportin mukaan hyviä vaihtoehtoja oli kolme: tehdä kallis remontti, tehdä halvempi pintaremontti tai olla tekemättä mitään ja säästää rahat.

Kaikki näytti vakuuttavalta, joskin ensi vilkaisun jälkeen kuka tahansa tekoälyä käyttänyt saattoi huomata, että kyseessä oli tekoälyllä tuotettu paketti.

Tarina on oikea, ja tapahtui taloyhtiössäni.

Tekoälytauhka tukkii jo palveluita

Vielä illalla taloyhtiön lenkkisaunassa käytiin keskustelua, olisiko tämä uusi ”raportti” pitänyt huomioida yhtiökokouksessa vai ei.

Tekoälyn kanssa työkseen puljaavat totesivat, että kyse on tekoälytauhkasta. Sitä ei pidä ottaa vakavasti.

Vähemmän tekoälyyn perehtyneet taas olivat vakuuttuneita, että ”raportti” olisi pitänyt ottaa käsittelyyn. Lupasihan se mahdollisuuden jättää kallis remontti kokonaan tekemättä.

Tekoälytauhka (englanniksi usein AI slop) tarkoittaa huonolaatuista, massatuotettua ja usein täysin turhaa sisältöä, joka on luotu tekoälyllä ilman merkittävää ihmisen tekemää muokkausta tai laadunvalvontaa.

Sisältö ei välttämättä ole valheellista tai väärin, mutta usein se on melko yhdentekevää ja merkityksetöntä.

Internet on täyttymässä tästä tekoälymalleilla automaattisesti generoidusta sisällöstä, koska sen luominen on lähes tekijälleen ilmaista ja vaivatonta. Tämä taas on aiheuttanut sen, että hyödyllinen ja aito tieto hukkuu tekoälytauhkan alle.

Kun kuka tahansa voi tuottaa loputtomasti roskaa, internet täyttyy tästä roskasta. Viime syksynä julkaistu arvio kertoo, että jo puolet kaikesta internetissä on tätä ai-tauhkaa.

Muuttuuko kaikki roskaksi?

Tauhka ei kuitenkaan ole harmitonta. Tutkijat varoittavat, että jos internet täyttyy tekoälytauhkasta, tekoälymallit alkavat kouluttaa itseään omalla roskallaan. Tämä johtaa tekoälyjärjestelmien laadun romahtamiseen, mikä on riski kaikille niille viranomaisille ja yrityksille, jotka luottavat tekoälypohjaiseen analytiikkaan.

Tuore, mutta täysin looginen jatkumo on AI-tauhkan leviäminen kaikille elämänalueille. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt, isännöitsijät, juristit törmäävät jo tekoälyllä luotuihin loputtoman pitkiltä tuntuviin teksteihin, joilla on tarkoitus valittaa ja käräjöidä.

Juristi Julia Sieppi totesi haastattelussani näin: ”Olen pahoillani niiden maallikoiden puolesta, jotka tekoälyn tekemän lausuman käräjäoikeuteen toimittavat, koska he saattavat ymmärtämättään aiheuttaa aika paljon maksettavaa itselleen”.

Parhaimmillaan avuksi tauhkaa ja valituksia läpikäymään voi toki ottaa tekoälytyökalut, jotka seulovat vaikkapa tekoälyllä tuotetut valitukset. Haastattelemani isännöitsijä totesi, että vastaan tulee kuitenkin oikeusturva. Tekoälyllä tuotettu älytön ja pitkä valitus saattaa sisältää valittajan oikeusturvan kannalta tärkeän asian. Se on pakko käydä läpi.

Vaikutukset politiikkaan jo nähtävissä

Työnantajat pohtivat tarkkaan, voiko tekoälyllä käydä läpi edes tekoälyllä generoituja työhakemuksia.

Kukin voi itse päättää, mitä ajattelee tulevaisuudenvisiosta, jossa koneet täyttävät hakemuksia, joita koneet käsittelevät ja joista koneet reklamoivat.

Vaikkapa Kela on ilmoittanut käyttävänsä jatkossa käsittelevänsä 80 prosenttia tukihakemuksista koneella ja hyödyntävänsä myös tekoälyä.

On selvää, että tekoäly on hyödyllinen työkalu. Jos tekoäly auttaa parantamaan cv:tä, tekemään paremmin muotoillun valituksen väärästä viranomaispäätöksestä tai helpottaa monimutkaisten lomakkeiden täyttämistä, siinä ei ole mitään väärää.

Mutta vaikka kielimallit ovat hyvä apu, tekoälytauhka on pesuvesi, joka tulee lapsen mukana.

On jo tilanteita, jossa viranomainen joutuu käyttämään niukkoja resurssejaan tekoälyvalitusten perkaamiseen, ja samalla vaikkapa aidot ja tärkeät valitukset viivästyvät.

Hieman erilainen tuore esimerkki löytyy Kaliforniasta. Siellä tekoälyä käytettiin kaatamaan lakihanke, joka olisi rajoittanut saastuttavien kaasukäyttöisten laitteiden käyttöä.

Los Angeles Times selvitti, että Washingtonissa toimivan CiviClick-niminen yritys tuotti yli 20 000 tavalliselta kansalaispalautteelta vaikuttavaa sähköpostia. Spontaanilta kansalaispalautteelta näyttävän massaliike oli kokonaan tekoälyalustan luoma.

Ei ole vaikea ennustaa, että viranomaisilla on edessään monia tekoälypulmia ratkaistavaksi.