Yhdysvaltain ja Israelin iskut Iraniin näyttävät, miten tekoäly on nopeuttanut rajusti sodankäynnin suunnittelua.

Tekoälyjärjestelmät pystyvät analysoimaan valtavia määriä erilaista tietoa reaaliaikaisesti. Ne ovat mullistaneet mahdollisten iskujen kohteiden tunnistamisen.

Yhdysvaltain ja Israelin asevoimat ovat käyttäneet tekoälyjärjestelmiä vuosia. Niiden aikaansaama muutos on ollut merkittävä, sanoo Israelin asevoimia pitkään konsultoinut asiantuntija.

Ennen parinkymmenen tiedustelu-upseerin tiimiltä meni yli 200 päivää muutaman sadan kohteen tunnistamiseen, Tal Mimran sanoo.

– Nyt tekoälyn avulla muutama ihminen voi tehdä saman muutamassa päivässä, Mimran sanoo videohaastattelussa Ylelle.

Mimran on oikeustieteen apulaisprofessori israelilaisessa Zefatin korkeakoulussa ja tutkija Jerusalemin heprealaisen yliopiston Feldmann-tutkimuskeskuksessa. Hän on tutkinut muun muassa tekoälyn sääntelyä sotilaskäytössä.

Videolla Mimran kertoo tekoälyn tuomasta muutoksesta:

Mimran toimi aiemmin lähes vuosikymmenen Israelin asevoimien oikeudellisena neuvonantajana. Hän työskenteli 2010-luvulla muun muassa niin sanotussa maalitushuoneessa, jossa arvioidaan etukäteen mahdollisten ilmaiskujen kohteita.

Juristin lisäksi maalitushuoneessa on mukana tiedustelu-upseereja ja esimerkiksi insinööri, jonka tehtävä on Mimranin mukaan arvioida suunnitellun iskun tuhoja rakennuksille. Lopullisen iskupäätöksen tekee sotilaskomentaja.

Tuhat ilmaiskua päivässä

Kun Israel kävi Gazassa sotaa vuonna 2012, se teki Gazaan viikon aikana tuhansia ilmaiskuja.

Lokakuussa 2023 alkaneen sodan alkuvaiheessa Israel saattoi tehdä Gazaan tuhat ilmaiskua yhdessä päivässä, Mimran kuvaa tekoälyn mahdollistamaa iskujen kiihdyttämistä.

Iskut tekivät Gazassa suurta tuhoa. Ilmaiskujen ja Israelin maahyökkäyksen jäljiltä Gaza on pitkälti raunioina, ja yli 70 000 ihmistä on kuollut.

Iskujen määrän raju kasvu ei johdu vain tekoälystä. Tekoälyjärjestelmä on työkalu, joka mahdollistaa iskujen kiihdyttämisen, mutta iskujen laajuudesta ja kriteereistä päättävät asevoimien johtajat ja poliittinen johto. He päättävät myös siitä, millaisia vahinkoja siviileille iskuissa sallitaan.

Gazan sodassa Israel teki päätöksen käyttää alkukuukausina Hamas-järjestöä vastaan ”erittäin merkittävää tulivoimaa”, Mimran sanoo.

Se tarkoitti, että iskuille piti etsiä nopeasti mahdollisimman paljon kohteita.

Pelkona päätösten ulkoistaminen koneelle

Helmikuun lopussa alkaneessa hyökkäyksessä Iraniin Yhdysvallat ja Israel tekivät yhdysvaltalaisen sotilaslähteen mukaan yli 900 iskua pelkästään ensimmäisen 12 tunnin aikana.

Tekoälyavusteisen sodankäynnin nopeus ja laajuus on herättänyt huolta päätöksenteon ulkoistamisesta.

Iskupäätöksestä vastaavat ihmiset voivat tuntea olevansa etäällä iskun seurauksista, koska ”ajattelutyön” on tehnyt kone, sanoo esimerkiksi Lontoon Queen Maryn yliopiston professori David Leslie brittilehti The Guardianissa.

Jotkut aihetta tutkivat pelkäävät, että sotilas- ja oikeusasiantuntijoista tulee automatisoitujen iskupäätösten kumileimasimia.

Tal Mimranin mukaan tekoälyn käyttö ei ole muuttanut Israelin asevoimissa tapaa, jolla asiantuntijat arvioivat mahdollisia iskuja etukäteen.

Hän sanoo seuraavansa käytäntöjä edelleen läheisesti, vaikka ei enää itse työskentele maalitushuoneessa.

Kun tekoäly tuottaa aiempaa enemmän ehdotuksia iskukohteista, niitä arvioimassa on Mimranin mukaan aiempaa enemmän ihmisiä. He käsittelevät asioita samoin kuin ennenkin, vaikka tieto on tuotettu eri tavalla, Mimran sanoo.

Nimettömänä medialle puhuneet tiedustelulähteet ovat antaneet toiminnasta toisenlaisen kuvan.

Israelin armeija antoi Gazan sodan alkuvaiheessa upseereille laajan hyväksynnän käyttää tekoälyohjelman laatimia listoja ihmisistä, jotka piti tappaa ilmaiskuilla, sanovat israelilais-palestiinalaisten 972+- ja Local Call -medioiden lähteet.

Lähteiden mukaan upseereita ei vaadittu tarkistamaan ehdotuksia itsenäisesti tai käymään läpi taustalla olevaa tiedustelutietoa.

Yksi lähteistä kertoi käyttäneensä noin 20 sekuntia tekoälyn ehdottamien kohteiden tarkistamiseen ennen iskun hyväksymistä. Tässä ajassa ehdittiin lähteen mukaan varmistaa, että tekoälyn maalittama henkilö on mies eikä nainen.

Israelin asevoimat on kiistänyt väitteet.

Tal Mimran sanoo Ylelle suhtautuvansa juttujen nimettömiin lähteisiin epäillen. Jos väitteet esimerkiksi 20 sekunnin harkinta-ajasta pitäisivät paikkansa, kyse olisi laiminlyönneistä, hän sanoo.

Tekoäly tekee virheitä

Tekoäly tekee myös virheitä. Samojen israelilaismedioiden lähteiden mukaan Israelin asevoimat tiesi, että sen kehittämä Lavender-tekoälyjärjestelmä maalitti Gazassa iskujen kohteiksi myös ihmisiä, joiden yhteys aseellisiin ryhmiin oli löyhä tai olematon.

Lähteiden mukaan järjestelmän ehdotuksiin luotettiin, vaikka tiedossa oli, että noin kymmenen prosenttia tulkinnoista oli vääriä.

Muutkin mediat ovat kertoneet Israelin käyttämien tekoälyjärjestelmien virheistä. Uutistoimisto AP:lle puhunut tiedustelu-upseeri sanoi nähneensä iskukohteiden valinnassa virheitä, jotka perustuivat konekäännöksiin tai muutoin väärin tulkittuun dataan.

Israelin asevoimien mukaan tekoälyn käyttäminen parantaa iskujen tarkkuutta ja vähentää siviiliuhreja.

Tal Mimran sanoo yleisellä tasolla, että tekoälyjärjestelmät ehdottavat iskuja myös kohteisiin, jotka eivät ole täysin varmistettuja.

– Israelin asevoimat sanoo tietävänsä, miten järjestelmä ehdottaa kohdetta, miten se käsittelee asiaan liittyvää tietoa ja tekee johtopäätöksen, mutta emme voi olla täysin varmoja, onko tiedossa tai prosessissa sokeita pisteitä.

Myöskään ihmisen tuottama tiedustelutieto ei ole aina virheetöntä, Mimran huomauttaa.

USA luottaa Israelin tietoon

Tekoälyavusteisesta sodankäynnistä on tarjolla niukasti virallista tietoa. Suuri osa julkisuudessa olevasta tiedosta perustuu eri medioiden selvityksiin ja asiantuntija-arvioihin.

Israelin tiedetään hyödyntävän tekoälyä monin tavoin paitsi iskujen kohdistamisessa, myös viestinnän ja ihmisten liikkeiden valvomisessa muun muassa miehittämällään Länsirannan palestiinalaisalueella.

Israelin asevoimat on asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltoja pitemmällä omien tekoälyjärjestelmien kehittämisessä sotilaskäyttöön.

Yhdysvallat nojaa enemmän yksityisiin yrityksiin, mikä on johtanut törmäyksiin: Donald Trumpin hallinto ja tekoäly-yhtiö Anthropic ajautuivat alkuvuodesta riitaan yhtiön tekoälymallin Clauden sotilaskäytöstä.

Tal Mimran sanoo olevansa varma, että Yhdysvaltain asevoimat luottaa iskuissaan Iraniin Israelin keräämään tietoon.

Tekoälyjärjestelmät mahdollistivat todennäköisesti muun muassa Iranin ylimmän johtajan Ali Khamenein tappaneen täsmäiskun.

Esimerkiksi sanomalehti Financial Times on kuvannut, miten muun muassa Israelin hakkeroimien Teheranin liikennekameroiden videota ja mobiiliverkosta kerättyä dataa yhdistämällä ja analysoimalla voitiin vahvistaa, että Khamenei ja muut henkilöt olivat tietyssä paikassa lauantaina 28. helmikuuta.

– Iskun onnistumisessa keskeisessä roolissa olivat todennäköisesti tekoälyjärjestelmät, jotka mallinsivat maanalaisia rakenteita, Mimran sanoo.

Satelliittikuva näyttää rakennukset, joita Israel pommitti:

Sodassa on kuollut tuhansia ihmisiä, suurin osa heistä iskuissa Iraniin ja Libanoniin, jonne Israel on myös iskenyt. Iran on tehnyt iskuja eri eri puolille Lähi-itää.

Yhdysvallat ja Israel sanovat iskevänsä Iranissa sotilaskohteisiin ja hallintoon. Iskuja on kuitenkin osunut myös siviilikohteisiin.

Minabin kaupungissa 168 ihmistä kuoli Iranin mukaan iskussa, joka osui koulurakennukseen. Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International sanoo selvityksensä osoittavan, että Yhdysvallat iski suoraan kouluun.

Amnesty vaatii Yhdysvaltoja tutkimaan, miten tiedustelutietoa kerättiin, miten päätös tehtiin ja miten prosessissa mahdollisesti käytettiin tekoälyä.

Juttuun on haastateltu myös sotilasteknologian asiantuntijaa Lauri Vasankaria, joka on juuri saanut valmiiksi tohtorinväitöksen tekoälyn käytöstä sodankäynnissä.