Sämmiliih taidâreh já kirječälleeh láá majemui ivij ääigi uážžum uáli stuorrâ miänástume. Maaŋgah merhâšittee palhâšumeh já tubdâstâsah láá juohhum sämmilijd tahheid.
Taaidâr-kirječällee Niillas Holmberg uáiná lasanâm huámášume positiivlâš ovdánmin, ko tot addel sämmiláid máhđulâšvuođâ muštâliđ alnestis jieijâs sanijguin.
– Mii ohtâ stuárráámus vädisvuođáin lii lamaš tot, et válduaalmugijn lii puástulágán kááduh já ibárdâs mii pirrâ. Taat huámášume addel mijjân máhđulâšvuođâ, et uážžup jieijah muštâliđ, sun muštâl.
Almoon tuáváást lii Holmberg mielâst aainâs-uv maailmvijđosâš perustume ekologâlâš koččâmuššáid já algâaalmugáid.
– Maailmist ubânâssân ekologâlâš koččâmušah láá majemui aaigij pajanâm. Já nuorâ ulmuuh taan ääigi šaddeh ekologâlâš koččâmušâiguin. Tot vaaigut toos, et perustume algâaalmugáid lii lasanâm ubâ maailmist já tom uáiná meid Suomâst.
Almonem uáinoo ubâ Säämist
Sämitaidârij já -kirječällei kukkim ij raijâšuu tuše Suomân.
Niillas Holmberg mielâst ovdánem uáinoo ubâ Säämi kuávlust.
– Sämmilâšvuotâ ubânâssân jieškote-uvlágánijn arenain já ohtâvuođâin uážžu eenâb huámášume ko 10–20 ihheed tassaaš. Eromâšávt majemuu viiđâ ive ääigi hirmâd ennuv, iätá Holmberg.
Holmberg muštâl, et ovdâmerkkân Taažâst protesteh láá uážžum ennuv huámášume mediast. Kirječällen sun lii huámášâm meid tom magarijd palhâšuumijd jyehih Ruotâst.
– Ruotâ pele sämmiliih kirječälleeh vyeittih jyehi nube ive Ruotâ stuárráámus kirjálâšvuotâpalhâšume. Tien tááhust eellip tääl taggaar ääigi, maid ep lah ovdil uáinám.
Giellagas-instituut ollâopâttâhlehtor Marja-Liisa Olthuis lii huámášâm, et sämikulttuur paijaan váldumediast, jis láá monâmin äigikyevdilis stuorrâ ääših tego ovdâmerkkân sämitiggelahânubástus.
Olthuis uáiná sämmilâšvuođâ eromâšávt Oulust kulttuurtábáhtusâin, ko kaavpug väljejui Euroop kulttuuruáivikaavpugân.
– Iähân mist lah lamaš kuássin návt ennuv sämikulttuurân kyeskee kulttuurohjelmeh Oulust. Tággáár lávdástâllee taaiđân lii älkkee moonnâđ fáárun tego teatteráid já konsertáid. Toos ij tarbâšuu ovdâmerkkân kielâmáttugin nuuvt ennuv, Olthuis muštâl.
Iävtukkâsvuotâ lâi vyerdimettum uuđâs
Niillas Holmberg já šuoŋârähtee Pauli Lyytinen taaiđâtyeji ”Naarattu laulu” lii iävtukkâssân ive 2026 Teosto-palhâšume uážžon. Tyeji ovtâstit Holmberg tiivtâid já Lyytinen jazz-stijlâsâš muusik.
– Ko kuullim palhâšuumeest, te hirmástuvvim. Jiem lam vyerdimin iävtukkâsvuođâ, jiemge tiättám kuás tot mieđettuuččij. Tot lâi kale vyerdimettum uđđâvuotâ, Holmberg muuštâš ko kuulâi iävtuttâsâst palhâšuđ.
Holmberg ij ane palhâšuumijd lijkáš tehálâžžân, mut tuubdâst toi merhâšume.
- Ijhân taiđuu lah máhđulâš pieijâđ kištottâllâđ nuuvt tego kištočyeigeid paldâluvâi já uáiniđ kii lii pyeremus. Mut tot lii fiijnâ äšši, et lii peessâm iävtukkâssân. Tot lii vyehi luptiđ tahheid, porgâmvyevi já taiđâlâšvuođâ, sun suogârdâl.
Palhâšumeh sierâ suorgijn
Maaŋgah merhâšittee palhâšumeh já tubdâstâsah láá juohhum sämmilijd tahheid.
Oulu ollâopâttuv emeritusprofessor Veli-Pekka Lehtolan mieđettui kuovâmáánust Suomâ Kulttuurruttârááju ive 2026 stuorrâpalhâšume, mon árvu lâi 40 000 eurod. Juovlâmáánust 2025 Lehtola palhâšui lasseen ive historjákirje palhâšuumijn kirjijn ”Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään”.
Kovetaaidâr Lada Suomenrinne lii finnim kyehti merhâšittee tubdâstâs. Juovlâmáánust 2025 sun finnij Suomâ taaiđâseervi áárvust oonnum Duukaat-palhâšume, mii lii 16 000 eurod. Tolebiššáá vyesimáánust 2025 Suomenrinne palhâšui Nordea Taaiđâsiättus 25 000 euro stuárusijn palhâšuumijn.
Muusikist Hildá Länsman oovtâst Tuomas Norvioin vuoitij ive 2025 etno-Emma-palhašume albumijn ”Dajan”. Länsman lii vuossâmuš sämmilâš Emma-palhâšume uážžoo.