Ylistaron lukion puolesta järjestetty kulkue keräsi tiistaina toistasataa osallistujaa.

Kaikenikäisiä kävelijöitä ja muutama traktori kulkivat Ylistaro-talolta koulukeskukselle. Osallistujilla oli kylttejä, joissa puolustettiin Ylistaron kouluja.

– Tämä täytti kaikki odotukset, kehaisee Krista Ala-Mutka Ylistaron aseman koulun vanhempainyhdistyksestä.

Seinäjoen nuorisovaltuuston jäsenet Leevi Koivisto ja Markku Michael Boy osallistuivat kulkueeseen, vaikka molempien oma koulu, Seinäjoen yhteiskoulu, on kantakaupungissa.

– En tykkää, että lukioita ja pienkouluja lakkautetaan, siksi täällä ollaan puolustamassa Ylistaron lukiota, Koivisto sanoo.

– Kyllä nuorten ääniä pitää kuulla, että kouluja säilytettäisiin, Michael Boy sanoo.

Lukiota olivat puolustamassa myös Ylistaron yläkoululaiset Mirjam Hali ja Kerttu Hanhikoski.

– Se on lähellä, kaverit tulee sinne ja opettajat tuntevat mut jo, Ylistaron lukioon yhteishaussa hakenut 9.-luokkalainen Hali sanoo.

Hanhikoski on hakenut Orivedelle kirjoittajalukioon, mutta puolustaa Ylistaron lukion jatkoa muun muassa kavereiden lukiona.

Kulkuetempauksen vaikuttavuuteen hän uskoo.

– Uskon, koska sitten ihmiset näkevät, miten paljon lukiosta oikeasti välitetään.

Toimenpide-ehdotuksia kaupungille

Kulkue järjestettiin useiden yhdistysten yhteistempauksena.

Järjestäjät kertovat tehneensä jo lukion jatkumiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia Seinäjoen kaupungille.

Lisääkin ehdotuksia voi olla luvassa.

– Pieni ihminen ei pysty tekemään paljon, mutta tällä tavalla pyritään vaikuttamaan, sanoo Hannu Kupari Topparlan koulun vanhempainyhdistyksestä.

Ylistaron osalta koulusäästöjä ei enää haluta, enää ei ole ”uhrattavia” kouluja.

– Ei sellaista enää ole, meiltä on uhrattu jo niin paljon, Ala-Mutka sanoo.

Vastuu ylistarolaisilla itsellään

Puhujaksi tilaisuuteen kutsuttu Suomen lähilukioyhdistyksen Jukka O. Mattila muistutti ylistarolaisille, että vaikka päätökset koulujen lakkauttamisista tekee Seinäjoen valtuusto, on vastuu kouluista kuitenkin ylistarolaisilla itsellään.

– Rahat on tietysti rajallinen vara, mutta tällaisessa tilanteessa hyökkäys voi olla paras puolustus. Jos jollain olisi toisenlainen idea, miten vastaava säästö saadaan tai miten lukio koetaan täällä erityisen merkittäväksi, myös siten voi menestyä.

Vaikka lasten määrä vähenee valtakunnallisesti ja rahaa on jaossa niukasti, Mattila uskoo pienten lukioiden tulevaisuuteen.

– Keskisuuret lukiot ovat yhdistyneet suuriksi tai jättisuuriksi, mutta pienten lukioiden puolella ei ole kovin suurta muutosta tapahtumassa.

Lähilukioyhdistyksen 30-vuotisen toiminnan aikana lakkautettujen lukioiden listassa viimeisin on tällä hetkellä Etelä-Seinäjoen lukio. Seuraavaa ei vielä tiedä.

– Kunnasta voi lähteä posti tai pankkikin, mutta kun lähtee lukio, alkaa alasajo, Mattila sanoo.