Kolme hallituspuolueiden kansanedustajaa arvostelee voimakkaasti Väyläviraston selvitystä, joka antoi täystyrmäyksen Pori–Haapamäki-radan avaamiselle.
Pori–Parkano–Haapamäki-rata on 194 kilometriä pitkä. Se suljettiin liikenteeltä pääosin vuonna 1985. Rataa ei ole vähäisen käytön vuoksi kunnossapidetty vuosikymmeniin, minkä vuoksi sen kunto on heikentynyt merkittävästi.
Uudelleenavaamista vaadittu
Alueen kansanedustajat ja kunnat ovat vuosikymmeniä lobanneet radan uudelleenavaamisen puolesta. Viime aikoina argumentiksi on otettu huoltovarmuus. Esimerkiksi VR ei ole ratayhteydestä innostunut.
Väyläviraston tuoreen tarveselvityksen perusteella korkeat kustannukset ja vähäinen kysyntä tekisivät ratayhteyden avaamisesta uudelleen erittäin kannattamattoman. Tällä hetkellä radasta on liikennöitävässä kunnossa ainoastaan lyhyt osuus Porin Aittaluodossa sekä Parkanon ja Niinisalon välinen osuus.
Kolmikko: Selvitettiin vääriä asioita
Hallituspuolueita edustavat kansanedustajat Mari Kaunistola (kok.), Jari Koskela (ps.) ja Arto Satonen (kok.) katsovat, että Väylävirasto selvitti vääriä asioita.
– Selvitys ei vastaa sisällöllisesti juurikaan sitä, mitä selvitykseltä todellisuudessa toivottiin, kolmikko kirjoittaa.
Kansanedustajien mielestä selvitys ei ottanut riittävästi huomioon Pori–Haapamäki-radan merkitystä huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle. Kolmikko vaatii uutta selvitystä.
– Radan jatkosta ei voida tehdä päätöksiä, ennen kuin selvitys on tehty asianmukaisesti ja siinä on huomioitu kaikki huoltovarmuuteen, turvallisuuteen ja esimerkiksi puolustusvoimien mahdollisiin tarpeisiin liittyvät seikat.
Tavara- ja henkilöliikenteen kysyntä vähäinen
Väyläviraston mukaan ennustettu tavaraliikenteen kysyntä Porin ja Haapamäen välisellä radalla jäisi suhteellisen pieneksi.
– Moni tavaraliikenteen virta kulkisi jatkossakin nykyisen Tampere–Pori-radan kautta, koska yhteys olisi esimerkiksi Itä-Suomen suunnasta nopeampi vaihtoehto, Väylävirasto totesi äskettäin.
Myös henkilöliikenteen matkustajapotentiaali arvioitiin vähäiseksi. Selvityksen mukaan rataosuden kannattavuus jää vähintään 550 miljoonaa euroa negatiiviseksi.
Väyläviraston arvion mukaan rataosuuden avaaminen maksaisi noin 1–1,3 miljardia euroa. Vertailun vuoksi: hallituksen edistämä Turun tunnin juna -hanke maksaisi noin kolme miljardia euroa.