Perustuslakivaliokunta sai valmiiksi lausuntonsa vaikeaksi osoittautuneesta hankintalain muuttamisesta.

Valiokunnan mukaan esitys rajoittaa kunnan päätösvaltaa, mutta ei niin laaja-alaisesti tai merkittävästi, että lakia ei voisi säätää perustuslain estämättä.

Perustuslakivaliokunta kuitenkin huomauttaa, että lain kritisoiduimmalla osan eli 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen seuraukset kunnissa ja hyvinvointialueilla voivat olla niin merkittäviä, että lakimuutoksen vaikutuksia kansalaisten palveluihin pitää seurata tarkkaan.

Vastaisuudessa esimerkiksi kunnat ja hyvinvointialueet voisivat tehdä hankintoja osaomistamiltaan yhtiöiltä kilpailuttamatta ainoastaan, jos niiden omistusosuus yhtiöstä on vähintään 10 prosenttia.

Valiokunnan mukaan muutosten vaikutuksia erityyppisiin kuntiin olisi syytä selvittää seikkaperäisemmin kuin hallituksen esityksessä on tehty.

– Perustuslakivaliokunta pitää välttämättömänä, että sääntelyn toteutumista seurataan erityisesti siltä kannalta, miten se vaikuttaa kunnan lakisääteisten tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen ja palvelujen saatavuuteen sekä kuntien ja niiden asukkaiden välisiin eroihin ja että seurannassa havaittuihin ongelmiin puututaan, lausunnossa huomautetaan.

Valiokunta kuitenkin toteaa, että vähimmäisomistusrajan asettamisella ei puututa kuntien itsehallinnon ”keskeisiin ominaispiirteisiin”.

Mietintövaliokuntana toimivan talousvaliokunnan tulisi kuitenkin pohtia, onko inhouse-yhtiöiden käyttöä koskeva sääntely kaikin osin perusteltua.

SDP:n, keskustan ja vasemmistoliiton edustajat jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen.

Oppositiopuolueiden edustajat katsovat, että esityksessä on lukuisia perustuslaillisia ongelmia, jotka vaativat korjaamista, jotta laki voi edetä normaalissa säätämisjärjestyksessä.

– 10 prosentin omistusvaatimus voisi helposti johtaa siihen, että kunnan asukkaat, siellä toimivat yritykset ja yhdistykset sekä muut vastaavat toimijat voisivat jäädä kokonaan ilman tiettyjä palveluja monilla alueilla Suomessa, eriävässä mielipiteessä kirjoitetaan.

Oppositioedustajien mukaan valiokunnan saaman tiedon mukaan omistusraja ei perustu EU-oikeuteen tai tutkittuun tietoon.

Ylin laillisuusvalvoja oikeuskansleri kiinnitti jo lain valmistelun aikana huomiota siihen, ettei vähimmäisomistusrajaa ole riittävästi perusteltu.

– Esitys 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksesta perustuu hallitusohjelmaan, jonne kopioitiin kokoomuksen talouspoliittisesta Reilumman kilpailun Suomi -ohjelmasta kyseinen prosenttiraja. [...] Perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri ovat useaan otteeseen todenneet valtiosääntöoikeudellisissa kannanotoissa, että pelkkä hallitusohjelman kirjaus ei riitä hallituksen esityksen pääasialliseksi perusteluksi, eriävässä mielipiteessä kirjoitetaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta: Vaikutuksia ruokahuoltoon seurattava

Tänään valmistui myös maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto lain muutosesityksestä.

Maa- ja metsätalousvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti lakimuutosten vaikutuksiin ruokahuoltoon kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Ruokapalvelut järjestää usein inhouse-yhtiö, ja enemmistössä näistä yhtiöistä on hallituksen esitykseen kirjatun prosenttirajan alittavia omistusosuuksia.

Maa- ja metsätalousvaliokunta edellyttääkin, että sääntelyn vaikutuksia erityisesti ruokapalveluiden järjestämisessä seurataan. Opposition edustajille tämä ei riittänyt, vaan he jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen.

Keskustan, SDP:n ja vasemmistoliiton mukaan vähimmäisomistusvaatimus vaikeuttaa ruokahuollon järjestämistä kunnissa ja hyvinvointialueilla ja tämä tulee näkymään myös esimerkiksi koululaisten ja vanhusten arjessa.

Vaativan lakihankkeen aikataulu on venynyt

Hankalaksi osoittautuneen hankintalain uudistuksen saaminen eduskunnan käsiteltäväksi oli pitkä ja takkuinen taival.

Lain valmistelu on venynyt alkuperäisestä aikataulusta merkittävästi, ja yllättäviä käänteitä nähtiin vielä aivan viime metreillä.

Työ- ja elinkeinoministeriö päätyi puoltamaan lain lähettämistä perustuslailliseen arviointiin vasta sen jälkeen, kun oikeuskansleri puuttui asiaan.

Jo lausuntokierroksella esitysluonnos keräsi poikkeuksellisen paljon kriittistä palautetta. Kuntien ja hyvinvointialueiden lisäksi kritiikkiä ovat esittäneet muun muassa monet ministeriöt.

Lausuntokierroksen jälkeen esitystä muutettiin muun muassa siten, että jätehuoltoyhtiöt rajattiin omistusrajan soveltamisen ulkopuolelle.

Hankintalain uudistamistarvetta perustellaan hankintojen tehostumisella ja siitä syntyvillä säästöillä. Pikavoittoja ei kuitenkaan ole luvassa, sillä varovaisenkin arvion mukaan uudistuksen arvioidaan maksavan itsensä takaisin 8-14 vuoden aikana.

Hallituksen esityksen mukaan vähimmäisomistusvaatimusta koskevat muutoskustannukset kipuavat karkeasti yli 400 miljoonaan euroon.

Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain noin 38 miljardia euroa.

Useista eri valiokunnista pyydetyt lausunnot toimitetaan mietintövaliokuntana toimivalle talousvaliokunnalle.

Muutokset on tarkoitus saada voimaan vielä kuluvan kevään aikana.