Moni kaakkoissuomalainen heräsi viime viikon sunnuntaina hävittäjien jyrinään.
Suomen ilmatilassa oli alkanut tapahtua.
Hävittäjät olivat jo edeltävinä päivinä vahtineet drooniliikennettä, koska Ukraina iski toistuvasti Venäjän rajantakaisiin öljysatamiin, etenkin Primorskiin (Koivisto) ja Ust-Lugaan (Laukaansuu).
Lauantain ja sunnuntain välinen yö oli kiivain, mitä siihen mennessä oli koettu.
Aamulla tapahtui se, mitä oli pelätty.
Drooni tuli, Hornet seurasi, vain valtiojohto tiesi
Sunnuntaiaamuna kello 8.13 puolustusvoimien tutka havaitsi muutamien drooneiksi oletettujen ilma-alusten liikkuvan hitaasti kohti Suomea.
Droonit lähestyivät aluevesirajaa Kotkan kaakkoispuolella. F/A-18 Hornet -hävittäjät saivat tehtäväkseen tunnistaa kohteet ja seurata niiden liikkeitä. Alueella oli myös merivoimien valmiusalus.
Osa mahdollisista ”kohteista” osoittautui kevätmuuttoaan tekeviksi lintuparviksi, jotka lensivät suunnilleen samalla korkeudella kuin droonit.
Noin kello 8.45 ilmavoimat tunnisti yhden kohteista ukrainalaiseksi AN-196-drooniksi, ja yksi Horneteista alkoi seurata sen kulkua. Toiseen drooniin ei saatu näköhavaintoa, mutta puolustusvoimat kertoi myöhemmin seuranneensa sitä tutkilla.
Samoihin aikoihin myös valtiojohto sai tiedon tapahtuneesta.
Tieto tutkasensorien kautta saaduista havainnoista tipahti aamupalapöytään Espanjaan. Siellä istui puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.), joka oli saapunut edellisenä päivänä perheensä kanssa lomamatkalle.
Häkkäsen lisäksi tiedon tapahtuneesta saivat poikkeustilanteiden protokollan mukaan tasavallan presidentti Alexander Stubb ja muut valtioneuvoston jäsenet eli ministerit.
Valtiojohto sai tiedon ajallaan eikä siinä ole moittimista, Ylen lähteet kertovat.
Mutta ulospäin asiasta ei kerrottu mitään.
Kaakkois-Suomen ilmatilassa lensi kaksi mahdollisesti räjähteillä lastattua droonia, mutta asiasta ei tiedotettu yleisölle tai edes alueellisille viranomaisille.
Tilanne pysyi vain puolustusvoimien ja poliittisen johdon tiedossa.
Noin kello 9.20 puolustusvoimat vahvisti Ylelle, että hävittäjät suorittivat drooneihin liittyviä tunnistus- ja valvontalentoja. Siitä ei kerrottu, että ne seurasivat yhtä Suomen ilmatilaan tullutta droonia ja mahdollisesti etsivät toista.
Ilmavoimat olisi voinut yrittää ampua droonit alas. Sitä ei haluttu tehdä, sillä pelättiin että ammukset tai drooninkappaleet voisivat tippua ihmisten tai rakennusten päälle.
Jokin rysähti Antti Syrjäsen metsikköön
Savistontiellä Oravalan kylässä Antti Syrjänen joi aamukahvia. Hän kuuli, miten hävittäjä jylisteli useita kertoja edestakaisin jossain yläpuolella. Se oli epätavallista, joten Syrjänen lähti ulos rappusille katsomaan, mitä ilmassa tapahtuu.
Rappusilla seistessään hän kuuli metsästä rytinää, kuin iso puu olisi kaatunut. Syrjänen joi kahvinsa loppuun ja käveli metsään katsomaan, mitä oli tapahtunut.
Alle sadan metrin päässä rappusilta, hän löysi peltiromua. Syrjänen katseli romua, josta erottui ”noin metri kertaa metri” polttomoottori ja propelli.
Romun päällä oli pieni laatikko, jossa vilkkui vihreä valo. Syrjänen päätti lähteä kauemmas paikalta ja soitti hätäkeskukseen.
Yle tavoitti Syrjäsen maanantaina, jolloin hän kertoi aamun tapahtumista näin:
Syrjäsen puhelu kirjautui hätäkeskuksen järjestelmään, ja kello 10.03 Kymenlaakson pelastuslaitos sai hälytystehtävän.
Tehtäväksi kirjattiin ”ilmaliikenneonnettomuus”, ja paikalle lähetettiin kaksi yksikköä. Poliisi kirjasi tiedon ”maastoon pudonneesta lentävästä laitteesta” kello 10.04.
Vasta nyt poliisi ja pelastuslaitos alkoivat saada tietoa tilanteesta. Tästä todistavat viranomaisten haastattelut.
– Matkan varrella [kohti Oravalaa] saimme tiedon, että kyseessä voi olla mahdollisesti sotilaslaite, Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Juhani Carlson kertoi Kymen Sanomille.
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Ari Karvonen puolestaan vahvisti tiedotustilaisuudessa sunnuntai-iltana, että poliisi sai ensitiedon tapahtumista kello 10.04.
Oli kulunut lähes kaksi tuntia siitä, kun puolustusvoimat havaitsi droonit.
Toinen drooni putosi Luumäelle – räjähtikö se?
Toinen drooni putosi maahan Etelä-Karjalan puolella Luumäellä noin viidenkymmenen kilometrin päähän ensimmäisen droonin putoamispaikasta.
Kello 12.27 poliisi sai ilmoituksen ”maastoon pudonneesta lentävästä laitteesta”.
Täsmällistä putoamisajankohtaa ei tiedetä, mutta kolme eri haastateltavaa kertoi Ylelle kuulleensa aamulla voimakkaan pamauksen Kannuskosken alueella.
Paikallinen Kari Kriisin asuu parinsadan metrin päässä putoamispaikalta. Hän kuvasi sunnuntain tapahtumia Ylelle tiistaina näin:
Alueella lensi myös yksi tai useampi Hornet-hävittäjä, mahdollisesti jäljittämässä droonia. Paikalliset ovat pohtineet, olisiko ääni ollut hävittäjän aiheuttama yliäänipamaus. Hävittäjät lensivät kuitenkin havaintojen mukaan hitaasti, joten tämä on epätodennäköistä.
Drooni hajosi joko räjähdyksen tai maahan putoamisen voimasta. Kappaleet levisivät laajalle alueelle, mikä yhdessä pamausäänien kanssa herätti epäilyn siitä, että drooni räjähti mahdollisesti jo ilmassa.
Oravalassa viranomaiset olivat aloittaneet evakuointitoimet.
Antti Syrjäselle annettiin ohjeet lähteä kotoaan varotoimenpiteenä, ja samoin toimittiin muutaman muun eristysalueen sisään jääneen talon kohdalla. Syrjästä vastapäätä asuvalle Toni Saikkoselle viranomaiset toivat evakuointikäskyn noin kello 10.30.
Runsaan kilometrin päässä Syrjäsen talolta asuva Jouni Frimodig sai jäädä tilalleen pitämään huolta eläimistä. Tila sijaitsi juuri eristysalueen alussa.
Pääministeri oli sattumalta suorassa lähetyksessä
Droonien havaitsemisesta ehti kulua viisi tuntia, ennen kuin koko Suomelle alkoi avautua, mistä oli kyse.
Viimein kello 13.34 puolustusministeriö julkisti tiedotteen kahden droonin epäillystä alueloukkauksesta, ja kertoi droonien pudonneen Kouvolan pohjois- ja itäpuolelle.
Puolustusministeri Häkkänen kommentoi tilannetta tiedotteessa Espanjasta käsin:
Suomen alueelle on harhautunut lennokkeja. Suhtaudumme asiaan hyvin vakavasti. Turvallisuusviranomaiset ovat reagoineet asiaan välittömästi. Tapahtumien selvittäminen jatkuu ja asiasta tiedotetaan tarkemmin tietojen varmistuttua.
Sattumalta kello 14 oli alkamassa Ylen Pääministerin haastattelutunti, johon pääministeri Petteri Orpo (kok.) oli tulossa suoraan lähetykseen politiikan toimittajien haastateltavaksi. Media oli valmistautunut tentattaamaan pääministeriä erityisesti siitä, mitä hallitus aikoo tehdä öljyn hinnannousulle.
Teema vaihtui lennossa. Orpoa odottikin kysymystulva Suomeen pudonneista drooneista.
Orpo vahvisti, että kyse oli luultavasti harhautuneista ukrainalaisdrooneista. Hän puolsi Ukrainan oikeutta sotatoimiin, sanoi että Venäjän tekemä elektroninen häirintä on ollut voimakasta ja kertoi, ettei drooneja ammuttu alas vaan ne putosivat itsekseen.
Pääministerin kantava viesti oli, että viranomaiset tekevät kaikkensa ilmatilan suojaamiseksi, jotta vastaavilta tapauksilta vältyttäisiin.
Haastattelutunnin ollessa vielä käynnissä Ilmavoimat kertoi ensimmäistä kertaa julkisuuteen, että toinen drooneista on tunnistettu ukrainalaiseksi.
Muuten valtiojohto oli asiasta vaitonainen. Keskeisiä ministereitä tai presidenttiä ei tavoitettu vastaamaan kysymyksiin. Tasavallan presidentin kanslia julkisti Stubbin lyhyen lausunnon sunnuntai-iltana. Siinä Stubb korosti, ettei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa.
Droonit räjäytettiin, viranomaiset kiittelivät toisiaan
Iltapäivän jälkeen tapahtumien kiihkein vaihe oli ohi. Iltakuudelta viranomaiset astelivat median eteen Kouvolan paloasemalla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Paikalla olivat tutkintavastuun ottanut keskusrikospoliisi (krp), Kaakkois-Suomen poliisilaitos ja pelastuslaitos, puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos.
Tutkinnanjohtaja, krp:n rikosylikomisario Olli Töyräs kertoi, että tapahtunutta tutkitaan törkeänä yleisvaaran tuottamuksena. Ilmavoimat vahvisti, että Luumäelle pudonnut toinen drooni oli sekin ukrainalainen.
Muuten viranomaiset vakuuttivat tilaisuudessa kuin yhdestä suusta, että yhteistyö oli toiminut täydellisen saumattomasti. Puolustusvoimat korosti, että ilmatilaa valvotaan herkeämättä.
Oravalassa evakuoidut viettivät yön kuka missäkin. Puolustusvoimat tuhosi droonin kahdella räjäytyksellä: ensimmäinen räjäytys tehtiin noin kello 23.30 sunnuntai-iltana ja toinen kello 15.00 maanantaina. Tämän jälkeen eristys purettiin.
Syrjästä vastapäätä asuva Toni Saikkonen oli odottamassa, kun poliisi poisti tiesulun, ja palasi kotiinsa.
Toisen droonin putoamispaikalla Luumäellä ajoneuvoliikenteen rajoitukset purettiin pari tuntia myöhemmin, ja asukkaat pääsivät sielläkin palaamaan koteihinsa. Poliisi jatkoi edelleen tutkimuksia.
Tiistaina Etelä-Karjalan Parikkalasta löytyi jäälle räjähdelastissa laskeutunut kolmas drooni. Tätä puolustusvoimien tutkat eivät havainneet, vaan Rajavartiolaitos huomasi droonin partiokierroksellaan tiistaiaamuna.
Jälkipyykki: miksei asiasta kerrottu?
Tapauksen jälkipyykki jatkuu.
Valtioneuvoston kansliassa on Ylen tietojen mukaan keskusteltu sisäisesti siitä, menikö kaikki kuten piti. Oliko tiedotuksessa viiveitä, tavoittiko tieto oikeat henkilöt, olisiko alueellisia viranomaisia pitänyt informoida välittömästi.
Kriittisin kysymys on se, miksi kahden droonin annettiin lentää Suomen ilmatilassa ilman, että edes paikallisviranomaisia varoitettiin asiasta.
Vastuu tilanteessa oli puolustusvoimilla.
Tiedossa oli, että drooneissa voi olla lastina räjähteitä. Ukrainan iskuja Venäjän öljysatamiin oli seurattu useiden päivien ajan. Ilmavoimat tunnisti toisen droonin AN-196:ksi, joka on drooniksi kookas ja pystyy kuljettamaan muusta kuormasta riippuen jopa 50–75 kiloa räjähteitä.
Yle pyysi valtioneuvoston kansliasta tietoja siitä, kuinka nopeasti ja missä järjestyksessä tieto saavutti ministerit. Järjestelmä näyttää, missä vaiheessa viestit on kuitattu.
Tietoja ei annettu turvaluokitukseen vedoten.
Yle kysyi poliisilta, pelastuslaitokselta ja puolustusvoimilta, olivatko tilanteessa tehdyt ratkaisut niiden näkemyksen mukaan oikeita ja milloin eri viranomaisia tarkkaan ottaen informoitiin tapahtuneesta.
Puolustusvoimilta kysyttiin erikseen, miksi muita viranomaisia ei informoitu ja harkittiinko Kaakkois-Suomeen mahdollista vaaratiedotetta, kun droonit olivat vielä ilmassa.
Poliisi kieltäytyi kommentoimasta tutkinnan keskeneräisyyteen vedoten. Pelastuslaitos vetoaa siihen, että tutkinta- ja tiedotusvastuu on poliisilla.
Puolustusvoimat vastasi kysymyksiin sähköpostitse. Suuri mediakiinnostus ja viikon muut droonitapaukset ovat ruuhkauttaneet sen vastuuhenkilöitä.
Puolustusvoimat vastaa, että sillä on vastuu tiedottaa pelastusviranomaisia ilmauhasta, mutta sen arvion mukaan kriteerit eivät tässä tapauksessa täyttyneet. Kriteerit eivät puolustusvoimien mukaan ole julkista tietoa.
Puolustusvoimat myöntää, että keskusteluja tiedonvaihdon tehostamisesta viranomaisten välillä on tapauksen jälkeen käyty.
Pääministeri Orpo myönsi tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa tapauksen jälkipyykin osoittaneen, että ainakin viestinnässä niin viranomaisten kesken kuin kansalaisten suuntaan on ollut puutteita.
Kansalaiset kokevat, että tilannetta on vähätelty
Yle haastatteli tätä juttua varten myös uudelleen kolmea asukasta, jotka kokivat Oravalan droonitapauksen lähellä putoamispaikkaa. He ovat huojentuneita siitä, ettei vahinkoja tullut, mutta myös kriittisiä viranomaistoimintaa kohtaan.
Kilometrin päässä putoamispaikalta tilallaan pysynyt Jouni Frimodig kokee, ettei tapausta kannata millään muotoa vähätellä. Frimodig on kokoomuksen kaupunginvaltuutettu.
– On hyvää onnea, että kaikki päättyi hyvin. On outoa, että kun tuon kokoluokan räjähteillä varustettu kone harhailee ilmassa, niin siitä ei tuoda mitään esiin. Droonin löytää mies, joka näkee että vihreä valo vilkkuu, Frimodig sanoo.
– Jos drooni olisi tullut Kuusankosken ja Kouvolan yli ja pudonnut sinne, niin puhuttaisiin eri asioista. Valtiokin varmasti oppi tästä jotain tiedottamiseen ja valmiuteen liittyen, hän jatkaa.
Toinen, nimettömänä pysyttelevä lähde pitää viranomaistoimintaa ala-arvoisena. Hänen käsityksensä mukaan tiedonkulku esimerkiksi evakuoitujen suuntaan ei ollut alkuunkaan riittävää.
Selittely ei auta, jos joku kuolee.
Toni Saikkonen
Kriittinen on myös lähellä putoamispaikkaa asuva Toni Saikkonen.
– Pistää suorastaan vihaksi, miten tapausta on vähätelty. Sanotaan, että drooni on pudonnut hallitusti asumattomalle seudulle. Onko jonkun piha asumaton seutu, Saikkonen kysyy.
Viranomaiset toimivat hänen mielestään osin hyvinkin. Mutta hänkin on pettynyt vähättelyyn.
– Droonit pitää ampua rajalle. Selittely ei auta, jos joku kuolee.
Korjaus 3.4.2026 kello 9.57: Sunnuntain tiedotustilaisuus järjestettiin Kouvolan paloasemalla, ei poliisiasemalla.
Korjaus 3.4.2026 klo 11.37: Korjattu kohtaa tiedonkulusta valtiojohdolle. Tieto tulee samanaikaisesti puolustusministerille ja presidentille, ei ensin puolustusministerille.