Donald Trump uhkaa jälleen vetää Yhdysvallat Natosta.

Akuutti syy on Trumpin pettymys siihen, että Yhdysvallat ei saanut Euroopasta kumppaneita sotimaan Irania vastaan tai edes avaamaan Hormuzinsalmea liikenteelle.

Iranin sota ei ole mennyt, kuten Trump kuvitteli.

Sodassa Yhdysvallat on onnistunut tavoitteidensa mukaan tuhoamaan Iranin pitkän kantaman ohjuksia ja tappamaan johtohahmoja.

Mutta Irania ei ole lyöty. Se on estänyt öljytankkerien kulun Hormuzinsalmessa, mikä on johtamassa energiakriisiin ja hintojen nousuun kaikkialla maailmassa.

Yhdysvallat pitää auki mahdollista maajoukkojen viemistä Hormuzin salmea avaamaan ja toisaalta sodan lopettamista pian. Mutta kriisi ei pääty, vaikka Yhdysvallat käännyttäisi joukkonsa kotiin.

Trumpia uhkaa pitkittyvä epävakaus, epäonnistuneelta näyttävä sotaretki, kustannusten nousu kotimaassa ja suosion lasku.

Trump ja Rubio uhkailevat Natoa

Trump tarvitsee Iranin sotaan apua tai vähintään syyllisiä sodan synnyttämiin ongelmiin. Molempia hän hakee Euroopasta.

Trump sanoi keskiviikkona brittilehti The Telegraphin haastattelussa Ukrainan sodan olleen koepallo: kun Yhdysvallat auttaa Eurooppaa, auttaako Eurooppa Yhdysvaltoja. Niin ei tapahtunut.

Sen jälkeen Trump haukkui haastattelussa Britannian laivaston vanhentuneeksi ja olemattomaksi. Hän sanoo harkitsevansa Yhdysvaltojen lähtöä Natosta. Myöhemmin hän toisti viestinsä uutistoimisto Reutersille.

Ennen Trumpin avausta äänessä oli ulkoministeri Marco Rubio, jonka tehtävä on puhua Euroopalle diplomaattisesti. Hän puhuu kuitenkin Trumpin viestiä.

Rubio tulkitsee, että Yhdysvallat puolustaa Eurooppaa pitämällä täällä joukkojaan, mutta ei saa Euroopalta nyt mitään. Yhdysvallat pyysi käyttöönsä eurooppalaisten tukikohtia, mutta siitäkin kieltäydyttiin.

Siksi Yhdysvaltojen on Rubion mukaan arvioitava uudelleen suhteensa Natoon.

Tämä on diplomaattista uhkailua ja kiristystä.

Trump voi hylätä Naton, vaikka ei eroasi siitä

Yhdysvaltojen lähtö Natosta ei tarkoittaisi kirjaimellisesti eroamista, sillä sitä presidentti ei voi tehdä ilman kongressin hyväksyntää. Kongressissa ei tiettävästi ole tähän haluja.

Mutta Yhdysvallat voi vetää joukkonsa Euroopasta, olla myymättä toivottuja aseita tai jättää toteuttamatta Naton yhteisiä tavoitteita.

Uhkailu pitää jälleen ottaa vakavasti.

Suomessa ajatellaan silti, että sitä ei pidä ottaa kirjaimellisesti. Presidentti Alexander Stubb kertoi X:ssä käyneensä Trumpin kanssa rakentavan keskustelun Natosta, Ukrainasta ja Iranista. Stubb yrittää pitää puhevälit kunnossa ja Naton ehjänä. Moniin Euroopan maihin nähden Suomi on hyvin riippuvainen Yhdysvaltojen tuesta puolustuksessa.

Trumpin mielistely ei enää maistu

Viime kesän Nato-huippukokouksessa Haagissa Euroopan johtajat mielistelivät kilvan Trumpia, jotta liittokunta pysyisi pystyssä.

Kesän jälkeen Euroopan mieliala on hieman muuttunut. Trumpin pillin mukaan toimiminen ei enää maistu kaikille.

Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikat ja toimintatavat vievät nyt eri suuntiin, ja yhteiset intressit ovat painuneet puheissa taka-alalle.

Eurooppaa ärsyttävät Trumpin suunnitelmat Grönlannin haltuunotosta, Euroopan läksyttäminen arvoista, Euroopan uhrausten vähättely Afganistanin sodassa ja myös esimerkiksi Trumpin hallinnon poliittinen tuki Unkarin Viktor Orbánille.

Eurooppa ei tule apuun Iranin sodassa

Naton ongelmista kertoo myös se, että Trump ei näe Yhdysvaltoja osana Natoa vaan erillisenä toimijana.

Yhdysvallat ei Euroopan mielestä ymmärrä Venäjän ja Ukrainan sodan välittäjänä toimiessaan, millaisen rauhan Ukraina ja Eurooppa voivat kestää.

Euroopasta kukaan ei ole lähdössä Hormuzinsalmea turvaamaan ennen kuin taistelut päättyvät. Iranin sota ei ole ”meidän sotamme”, eurooppalaiset johtajat ovat toistaneet.

Britannian pääministeri Keir Starmer on kuitenkin kutsunut tällä viikolla koolle 35 maan kokouksen salmen avaamisesta.

Eurooppa valmistautuu kestämään sen seuraukset, että Yhdysvallat on sekoittanut energiamarkkinat, Lähi-itä on entistä pahemmassa kriisissä ja Trump on mahdollisesti hylkäämässä Naton.

Naton huippukokouksesta tulee dramaattinen

Nato-maiden johtajat kokoontuvat heinäkuussa huippukokoukseen Turkin Ankarassa. Siihen on 13 tuskastuttavaa viikkoa.

Eurooppa sitoutui edellisessä huippukokouksessa korkeisiin puolustusmenoihin. Se ja Trumpin edessä matelu sai Yhdysvallat pitämään kiinni puolustuslupauksestaan Euroopalle.

Nyt Yhdysvallat odottaa, että Euroopan maat ja Kanada kääntävät puolustusbudjettinsa nousuun niin, että ne käyttävät puolustukseen lähivuosina 3,5 prosenttia kansantaloudestaan. Tulokset on tarkoitus mitata huippukokouksessa.

Eurooppalaisten puolustusmenokäyrät eivät osoita sinne minne pitäisi. Yhdysvallat saa tästä halutessaan syyn jättää Eurooppa omilleen ja supistaa rooliaan Natossa.

Ankarassa edessä on draamaa. Ulos kokoushuoneesta tulee ”eurooppalaisempi Nato”. Se tarkoittaa toistaiseksi heikompaa puolustusliittoa kuin se, millaisena Nato on totuttu käsittämään.