Maavoimien komentajan Randy Georgen erottaminen on uusin käänne, kun Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth myllertää ministeriötä ja asevoimia.

Georgen erottaminen tulee Yhdysvaltain asevoimien kannalta herkällä hetkellä, kun Yhdysvallat harkitsee maaoperaatioita Iranissa. Maavoimien 82. maahanlaskudivisioonan joukkoja on saapunut Lähi-idän alueelle kuluneen viikon aikana.

Hegseth erotti myös maavoimien kehitys- ja koulutustyötä ja sotilaspastoreita johtaneet upseerit.

– Siellä on aika paljon näkemyseroja Iranin sodan suhteen ja ylipäätään toimintakulttuurin suhteen, arvioi Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta.

Yhdysvaltain asevoimissa on pitkään ollut yhdenvertaisuusohjelmia, joiden kautta on pyritty parantamaan vähemmistöjen asemaa. Kun presidentti Donald Trump nimitti Hegsethin puolustusministeriksi, tämä vannoi muuttavansa toimintakulttuuria ja purkavansa yhdenvertaisuusohjelmat.

Hegseth on nyt virkakaudellaan pannut uusiksi lähes koko puolustushaarakomentajien neuvoston, joka neuvoo Yhdysvaltain presidenttiä ja puolustusministeriä. Jäljellä ovat vain merijalkaväen ja avaruusjoukkojen komentajat.

Hegseth on kaudellaan erottanut tai ohjannut eläkkeelle poikkeuksellisen suuren määrän korkea-arvoisia upseereita. Hegseth ei ole tavannut esittää perusteita erottamisille.

Hegseth on arvostellut asevoimien johtoa epälojaaliudesta presidentti Donald Trumpin agendaa kohtaan. Hegseth on sanonut, että asevoimien iskukykyä on rajoitettu ”typerillä” voimankäyttösäännöillä.

Itseään sotaministeriksi kutsuva Hegseth on antanut ymmärtää, että ”kaupungissa on uusi šeriffi” ja että kaikenlainen pullamössönössöily loppuu nyt.

– Hän on aika vakituinen hahmo sketsiohjelmissa nimenomaan sen takia, että hänen tapansa kantaa itseään on hyvin uhoava ja ja henkseleitä paukutteleva, Benita Heiskanen kuvailee.

Hegseth on julkisissa esiintymisissään Iranin sodan aikana voimakkaasti korostanut kristinuskoa ja kehottanut kansalaisia rukoilemaan joukkojen puolesta. Tämä on linjassa sen kanssa, että Trumpin taustavoimissa esittää suurta roolia kristillinen oikeisto.

Henkilöstöpolitiikka hiertää

New York Timesin mukaan Georgen erottamisen taustalla vaikuttivat Hegsethin maavoimien kanssa käymät riidat henkilöstöpolitiikasta ja jännitteinen suhde maavoimaministeri Daniel Driscolliin.

Viime kuun lopulla Hegseth poisti neljän upseeria ylennyslistalta yhden tähden kenraaleiksi. Puolustusministerien sekaantuminen ylennyksiin on tiettävästi erittäin poikkeuksellista.

Kaksi näistä upseereista oli naisia ja kaksi mustia, mikä on herättänyt epäilyksiä syrjinnästä rodun ja sukupuolen mukaan.

– Se on linjassa tämän hallinnon toiminnan kanssa, kun pyrkimyksenä on ollut nimenomaan ajaa alas monimuotoisuusohjelmia, niin kutsuttuja DEI-ohjelmia, Benita Heiskanen sanoo.

Heiskanen lisää, että varsin suuri prosenttiosuus Yhdysvaltain asevoimissa palvelevista on ei-valkoisia.

Hegseth oli kuukausien ajan vaatinut Driscollia ja Georgea poistamaan kyseiset upseerit listalta, mutta Driscoll ja George kieltäytyivät siitä vedoten upseerien esimerkillisiin palvelusansioihin.

NBC-kanavan uutistoimitus kertoo, että Hegseth on torjunut tai viivyttänyt mustien ja naispuolisten upseerien ylennyksiä yli tusinassa tapauksessa.

New York Timesin lähteiden mukaan George pyysi kaksi viikkoa sitten tapaamista Hegsethin kanssa. Kenraali katsoi ministerin sekaantuvan liiaksi asevoimien henkilöstöpäätöksiin. Hegseth ei suostunut tapaamiseen.

Hegseth haluaa ohittaa sodan lait

Jännitteitä nostattaa suhtautuminen sodankäynnin sääntöihin. Hegseth on kertonut haluavansa palauttaa asevoimiin soturihengen.

– Me emme taistele typerien voimankäyttösääntöjen kanssa. Me vapautamme sotataistelijoidemme kädet siteistä, jotta he voivat pelotella, demoralisoida ja tappaa maamme vihollisia, Hegseth julisti kenraaleille viime vuoden syyskuussa.

– Ei enää poliittisesti korrekteja ja määräileviä voimankäyttösääntöjä vaan maalaisjärkeä, maksimaalista tappavuutta ja valtuuksia sotataistelijoille.

Katso tästä, mitä Hegseth puhui kenraaleille Quanticossa, Virginiassa 30. syyskuuta:

Hegseth ajattelee, että Yhdysvaltain asevoimat on noudattanut liikaa kansainvälistä lakia.

– Tämä liittyy laajemmin Trumpin hallinnon tulkintaan normeista ja käytännöistä, professori Benita Heiskanen sanoo.

Trumpin hallinto ei tapaa kunnioittaa sääntöjä ja normeja.

– Esimerkkejä on siis loputtomiin alkaen kansainvälisestä oikeudesta ja sitten Yhdysvaltain sisäisestä vallanjaosta, Benita Heiskanen sanoo.

Tämä nostattaa konflikteja myös Yhdysvaltain asevoimissa.

– On ollut paljon ulostuloja, kun ihmiset kamppailevat omien eettisten ja moraalisten arvojensa kanssa ja joutuvat pohtimaan, kunnioitetaanko esimerkiksi perustuslakia ja ihmisoikeuksia. Vai seurataanko johtajan päätöstä, vaikka sitä ei koettaisi oikeudenmukaiseksi.

Ministerit nokittelevat ja uusia erottamisia odotellaan

Puolustusministeri Hegseth ja maavoimaministeri Driscoll ovat mediatietojen mukaan käyneet pitkään valtakamppailua Pentagonissa.

Driscoll on mediatietojen mukaan varapresidentti J.D. Vancen läheinen ystävä. Hän opiskeli oikeustiedettä Yalen yliopistossa samaan aikaan Vancen kanssa.

Washington Postin hallintolähde sanoi, että Hegseth ei voi erottaa Driscollia, joten hän tekee tämän elämästä helvettiä.

The Atlantic-lehden mukaan Driscollin asema horjuu. Lehden lähteiden mukaan Driscollin nimi on esillä Valkoisen talon keskusteluissa siitä, kuka seuraavaksi lähtee hallinnosta.

Yksi Atlantic-lehden lähteistä arveli, että Hegseth erotti Georgen, koska Driscoll nauttii parempaa suojelua.

Ovi käy taas Trumpin hallinnossa

Trump on tänä vuonna erottanut Kristi Noemin kotimaan turvallisuuden ministerin paikalta ja Pam Bondin oikeusministerin virasta.

Seuraavaksi vaakalaudalla saattavat olla Driscollin lisäksi liittovaltion poliisin FBI:n johtaja Kash Patel ja työministeri Lori Chavez-DeRemer.

Jos erottamiset toteutuvat, Trumpin toisen kauden hallinto alkaa yhä enemmän muistuttaa ensimmäistä kautta, jolloin ovi hallinnosta kävi tiuhaan.

Benita Heiskanen kuitenkin korostaa, että tilanne on nyt hyvin erilainen kuin Trumpin ensimmäisellä kaudella.

Silloin hallinnossa oli paljon maltillisia henkilöitä, joilla oli pitkä kokemus politiikasta ja valtionhallinnosta.

– Pyöröovi johtui lähinnä siitä, että monet eivät halunneet eivätkä pystyneet toteuttamaan kaikkia presidentin toiveita, Heiskanen sanoo.

– Nyt on ollut erilainen tilanne, kun alusta asti on palkattu lojalisteja ja henkilöitä, joiden on ajateltu toteuttavan hallinnon politiikkaa kyselemättä ja välittämättä siitä, noudattaako se välttämättä lakia tai normeja ja perinteitä.

Pyrkimys valita lojalisteja on johtanut siihen, että hallintoon on noussut räikeän epäpätevää väkeä, jolla ei välttämättä ole minkäänlaista kokemusta valtionhallinnosta. Se johtaa helposti kielteiseen mediahuomioon.

Oikeustieteen professori Daniel Urman Northeastern Universitystä katsoo, että Pam Bondin erottamisen taustalla on Trumpin tyytymättömyys oikeusministerinsä tehokkuuteen:

Oikeusministeri Pam Bondin tapauksessa vaakakupissa painoi ennen kaikkea ryvettyminen kamppailussa Jeffrey Epsteiniin liittyvän tutkintamateriaalin julkaisemisesta.

– Epstein on suurin rasite, mikä Bondilla on alusta asti ollut, Benita Heiskanen sanoo.

Bondi tuli antaneeksi lausuntoja, jotka olivat ristiriidassa presidentti Trumpin puheiden kanssa.

– Sitä ei sitten tietenkään kovin hyvällä katsota.

Jännitteet hallinnossa todennäköisesti vain kasvavat, kun Trumpin sota Iranissa venyy. Sodan lisäksi Epstein-tapaus ja taloustilanne ovat aiheuttaneet murtumia Trumpin kannattajapohjaan.