Tänä vuonna presidentin linnassa näkyi vain vähän ihmisiä, jotka olivat pukeutuneet saamenpukuun. Linnassa saamenpuvussa olivat Saamelaiskäräjien presidentti Tiina Sanila-Aikio ja hänen miehensä Leo Aikio, Sámi Soster ry:n toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga ja myös kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan mies Jari Puska, joka oli pukeutunut Vuotson malliseen saamenpukuun, kuten aikaisempinakin vuosina. Maijalan puku kuitenkin puhututtaa sosiaalisessa mediassa.

Käsityöntekijä Elli Maaret Helander oli keskiviikkona Yle Sápmin Dearvva-lähetyksessä ja hän kertoo melkein sulkeneensa television kun näki Maijalan pukeutuneen saamenpukua muistuttavaan vaatteeseen.

– No oikeilla saamelaisilla, olin kyllä niin ylpeä heidän puolestaan, mutta yksi kyllä minun mielestäni oli, melkein jouduin sulkemaan television. Minä niin häpesin, kuin olisin hänen puolestaan hävennyt, kertoo Helander.

Lapin Kansa –lehti kirjoittaa, että Maijalalla oli päällään puku, joka oli tehty hänen lapsuudenkotinsa Sodankylän Orajärveltä otetun puvun mallin mukaan. Helanderin mielestä puku kuitenkin muistuttaa Vuotson mallista saamenpukua.

– Minä kyllä katsoin, että se oli Vuotson mallin tapainen saamenpuku, että kummallakin oli miehen puku. Eihän siinä muutenkaan ollut naisen pukua. Olisi sen kauluksen jättänyt pois jos haluaa.

Helanderin mielestä Maijalan puku oli kuin miehen saamenpuku.

– Mutta muutenkin se oli näky, että kyllä minä häpesin, minun mielestäni tuntui, että kyllä oli niin kuin pilkkaamassa saamelaisia, vaikka se oli sellainen saamenpuvun tapainen vaate. Tietenkin se oli niin kuin miehen saamenpuku, se oli vain vähän pidempi kuin sillä miehellä, kertoo Helander.

”Olisivat hekin ylpeitä omasta kulttuuristaan eivätkä yritä toisten kulttuuriin ja pilata meidän saamelaiskulttuuria”

Helander kertoo, että käsityöntekijät tuntevat oikean saamenpuvun. Hän kertoo, että tällaisia pukuja suomalaiset käyttivät ennen metsässä.

– Sen kyllä tunnen jo siitä, että siinä oli miehen kaulus ja tunsi, että se ei ole oikea saamenpuku. Tällaisia saamenpukujahan kyllä on ollut siellä. Aitastahan löytää vaikka mitä.

– Tuota myös ovat miehet pitäneet metsässä. Sehän on työpuku, se ei ole ollut saamenpuku, mutta se on ollut sellainen saamenpuvun tapainen vaate. Ennen oli tapana suomalaisilla käyttää sellaista saamenpuvun tapaista, sellaista oli sopiva käyttää metsässä joka ei ollut auki. Tietenkin saamelaisilla oli sopivammat ne metsävaatteet, kun vertaa mitä suomalaisilla oli, kertoo Helander.

Helander ei ymmärrä miksi pitää väkisin pyrkiä saamelaiseksi.

– Minun mielestäni ei ole sopivaa, että kun he laittavat saamen puvun päälleen, sitten he ovat saamelaisia. Se on vähän niin kuin leasing-saamelaiset. Minä kuitenkin kutsun sellaisia leasing-saamelaisiksi. Minä en ymmärrä mikä siinä on, että heidän pitää kuin väkisin päästä saamelaisiksi. Olisivat hekin ylpeitä omasta kulttuuristaan eivätkä yritä toisten kulttuuriin ja pilata meidän saamelaiskulttuuria. Anteeksi kun näin sanon.

Saamelaiset oppivat suvultaan miten pitää pukeutua

Saamenpuvut ovat usein erilaisia sukujen mukaan. Helander kertookin, että saamelaiset oppivat suvultaan miten pitää pukeutua.

– Saamelainenhan kyllä on oppinut jo lapsena, miten saamenvaatteet laitetaan päälle, kun on suuret juhlat. Pitää olla juuri niin ja tietenkin miten olet omalta suvultasi oppinut, miten sinulle on opetettu laittamaan saamenpuku päälle ja millainen sen puvun pitää olla.

Helander toivoo näkevänsä presidentin itsenäisyyspäivänvastaanotolla linnassa perinteisiä saamenpukuja saamelaisten päällä.

– Oikeita perinteisiä saamenpukuja ja enkä suomalaisten päällä, että suomalaiset ovat laittaneet saamenpuvun päälleen. En minä halua sitä nähdä. Miehellä on niin kuin mekko päällä, että he eivät osaa pukea. Ja tietenkin sekin, että johonkin asti tietysti voivat laittaa päälleen, mutta se pitäisi paitsi olla saamelainen joka pukee.

Helanderin mielestä ei ollut mukavaa, kun niin vähän saamelaisia oli itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentin linnassa.

– Minun mielestäni niin kuin Ristenraunaa (Magga) oli mukava nähdä, kun hän oli niin kuin saamelainen ja hän oli pukeutunut kunnolla niin kuin pitää, ja samoin Tiina (Sanila-Aikio) ja Leo (Aikio). Se oli mukava nähdä, mutta se ei ollut mukavaa, kun niin vähän oli saamelaisia, kertoo Helander.