Suomas nuorat leat dál eanet duhtameahttumat iežaset eallimii go goassige ovdal. Dat čielgá gieskat almmuhuvvon nuoraidbaromehteris.

Muhto mo Suoma davimus gieldda nuorat oidnet dili? Dán artihkkalii leat čohkken ohcejohkalaš nuoraid oaiviliid baromehtera bohtosiidda.

1. Nuoraid jáhkku boahtteáigái lea headju

Dán giđa studeanta ja ámmátskuvllalaš Sammeli Valle mieđiha, ahte maid Ohcejogas nuoraid jáhkku boahtte áigái lea heajos dásis.

– Kánske ii seamma vearrái leat go máddin, muhto soađit dál váivvidit nuoraid buot guovlluin. Gal mun ádden manne máŋggain nuorain šaddá vehá fuones govva boahttevuođas.

Ohcejoga nuoraidráđi ságadoalli ja logahaga oahppi Oskari Kontio lea fuomášan iežas šaddan pessimisttan dálá máilmmidili geažil.

– Galhan nuorain lea dihtolágán eahpedoaivva báikkálaš dásisge, ovdamearkan dálkkádatrievdama ja gieldda heajos ekonomiijadili geažil.

Maid logahaga oahppi Lávra Länsman oaidná ahte soađit ja konflivttat čuhcet garrasit nuoraide.

– Nuorat leat nu gitta sosiála medias, ja álo doppe boahtá ovddal juoga daid áššiid birra.

Länsman lea Ohcejoga nuoraidráđi ja váldostivrra áirras. Son lea liikká optimisttalaš boahttevuođa ektui.

2. Nuoraid mielas sohkabuolvvat eai gulahala

Sohkabuolvvaid gaskasaš earut sáhttet muhtumin dagahit boasttoáddejumiid nuoraid ja rávesolbmuid gaskkas.

Ohcejohkalaš nuoratge leat vuohttán, ahte sohkabuolvvat leat gáidán nubbi nuppis. Nuorat goit oidnet, ahte Sámis oktavuohta nuoraid ja boarrásut sohkabuolvva gaskkas lea buoret, go váldoservošis.

– Máddinhan lea dat problema ahte nuorat ja boarrásut olbmot eai leat oktavuođas moge, muhto dáppehan mis das ii sáhtte oba beassat báhtuige, dadjá Sammeli Valle.

– Dáppe Sámis lihkus ain oalle nannosit olbmot dovdet nuppi nubbi, vuorrasut olbmot gal dihtet gean bárdni dahje nieida giige lea. Mun jáhkán mis lea dáppe oalle buorre oktavuohta ain, jurddaša Lávra Länsman.

3. Nuorat leat fuolas dálkkádatrievdamis

Dálkkádaga rievdan lea máilmmiviidosaš fuolla. Maiddái ohcejohkalaš nuorat jurddašit dan, ja dat váikkuha sin válljejumiide.

– Gal dat dálkkádatrievdan lea álo mielas maid beare barggaš, dat lea vehá váttis dilli nuoraide, oaivvilda Sammeli Valle

Oskari Kontio lea fuolas máŋggabealat luonddu seailumis. Son goit oaidná buorre áššin, ahte Ohcejohkii eai leat dál plánemin ruvkkiid.

– Dálkkádatrievdan fuolastuhttá. Leahan dátge dálvi leamašan oalle ártet.

4. Korona váikkuhii máŋgga láhkai nuoraide

Koronaáigge váikkuhusaid nuoraide leat dutkan maŋimuš áiggiid olu. Nuorravuhtii gullet hearkkes áigodagat, eaige ovdamearkka gáiddusoahpahusa dihte mánát ja nuorat leat beassan hárjehallat sosiálalaš dáidduid skuvllas. Nuorain ii lean lohpi čoahkkanit stuorra joavkkuin friijaáiggisge.

– Gal mun muitán, ahte oalle unnán mun deiven dalle vearrámus áigge eará nuoraid, dadjá Länsman.

Ohcejohkalaš nuorat oidnet koronaáiggi giddejumiin maid buriid beliid.

Länsman ja Valle leaba guktot dan oaivilis ahte skuvlla vázzin ruovttus ii lihkostuvvan bures gáiddusin, vaikko leige muhtumin maid somá.

5. Nuorat vásihit oktonasvuođa dovdduid

Oktonasvuohta lea lassánan olles Suomas ja vuhtto erenomážit nuorain: diibmá juobe guokte goalmmát oassi 16–24-jahkásaš nuorain vásiha jeavddálaččat oktonasvuođa. Ášši boahtá ovdan Suoma ruksesruossa dahkan dutkamušas.

Oskari Kontio jáhkká, ahte Ohcejogasge nuorat vásihit oktonasvuođa dovdduid. Nuorat leat unnán, muhto son lea ieš oaidnán ahte jovkui váldet fárrui ođđa nuoraid viehka bures.

Maid Sammeli Valle lea vuohttán nuoraid oktonasvuođa lassáneami.

– Okta sivva mis dáppe lea dat koronaáigi. Dalle go hárjánii dasa, ahte čohkká beare ruovttus, de galhan dat seamma ritma bissu álkit, iige fina gostege.

Nuorat oidnet sin boahttevuođa Ohcejogas

Dát golbma jearahallojuvvon ohcejohkalaš nuora háliidit orrut boahttevuođasge davvin, iežaset ruovttuguovllus Ohcejogas.

Vaikke gieldda ekonomiija ja bargovejolašvuođat leat earáláganat go stuorát čoahkkebáikkiin, de sii jáhkket vejolašvuođaid gávdnot ruovttuguovllusge. Sin mielas ovdamearkka dihte turismma ovddideapmi sáhtášii leat čoavddus.

Nuorat oidnet máŋggaid vejolašvuođaid ruovttugieldda duottarguovlluid ja ráfálašvuođa ávkkástallamis mátkeealáhusas.

Lávra Länsman mielas livččii dehálaš ovddidit Ohcejohkii birra jagi turismma. Su mielas lea dušši ballat nu gohčoduvvon massaturismmas.

Máŋggalágan fuolat eai goittot oažžu dáid nuoraid šlundot. Sii leat aiddo dál duđavačča iežaset eallimii Ohcejogas.

– Ii mis dáppe leat láittas, dadjá Sammeli Valle.