Stáhtaráđđi lea miehtan Seurujärvi ja Hyvärinen earrobivdagiidda komissáran – Sámediggi árvvoštallamin, guđe láhkai rassat komišuvnnain dás duohko

Mas lea sáhka?

• Nubbi sámedikki nammadan komissára Heikki J. Hyvärinen lea cealkán iežas eret kommišuvnnas.
• Riektediehtagiid magisttar, várreduopmár Ánneristen Juusoleaheaitán duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna čállingotti váldočállin.
• Árat miessemánus sámedikki nammadan Miina Seurujärvi guđii komissára luohttámušdoaimma. Sivvan son muitalii, ahte su mielas komišuvdna ii bastte ollašuhttit dasa addojuvvon váttes barggu.
• Stáhtáráđđi lea 25.5.2022 čoahkkimistis miehtan Seurujärvi ja Hyvärinen earrobivdagiidda.
• Stáhta, nuortalaččaid siidačoahkkin ja sámediggi ráđđádallet komišuvnna joatkagis.
• Proseassa ulbmilin lea dutkat ja árvvoštallat sámiid vásihan historjjálaš ja maiddái dálá vealaheami.

Sámediggi árvvoštallamin, guđe láhkai rassat komišuvnnain dás duohko

Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso muitala ahte Sámediggi lea dál árvvoštallamin, guđe láhkai sii ovdánit Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnnain. Juuso lohká ahte sii leat ságastallamin nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja stáhtaráđiin das, makkár vejolašvuođat leat joatkit soabadanproseassa.

Ášši guorahallan gullá Sámedikki dievasčoahkkimii ja sii leatge dál válmmaštallamin ášši dievasčoahkkima várás. Ii leat goittotge sihkkar ahte ášši gárvána vuos čuovvovaš čoahkkimii, mii ordnejuvvo geassemánu 23. beaivve.

Stivra lea dál siskkáldasat árvvoštallamin ášši áššáigullevaš olbmuid gullamiid vuođul. Juuso muitala ahte iešguđet komissárain leat iešguđet sivat komišuvnnas earráneapmái.

– Mu mielas lea buorre ahte leat boahtán ovdan dat oainnut ja daid vuođul mii leat beassan geahčadit ja árvvoštallat dan, mo proseassa lea vuolgán johtui, makkár dilis dat lea ja makkár vejolašvuođat das leat boahtteáigái, Juuso dadjá.

Stáhtaráđđi lea miehtan Seurujärvi ja Hyvärinen earrobivdagiidda

Stáhtaráđđi lea gaskavahku čoahkkimisttis mieđihan earu komissára guovttos Miina Seurujärvii ja Heikki J. Hyvärinenii 25.5.

Váldočálli Ánneristen Juuso lea almmuhan soahpamuša burgimis váldočálli virggis.

Komišuvnna ásaheaddjit stáhta, nuortalaččaid siidačoahkkima ja sámedikki bealde ráđđádallet komišuvnna joatkagis. Ná dieđihit komišuvnna neahttasiiddus.

Maiddái komissára Heikki J. Hyvärinen earrána kommišuvnnas

Komissára Heikki J. Hyvärinen heaitá Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnas. Hyvärinen lea guođđán reivve stáhtaráđđái, mas cealká iežas eret kommišuvnnas.

Stáhtaráđi spesiálaáššedovdi Nina Brander muitala, ahte stáhtaráđđi ii leat vel mearridan áššis, muhto árvala, ahte ráđđi boahtá miehtat Hyvärinen ja kommišuvnna váldočálli Ánneristen Juuso eretcealkimiidda.

Brander ii vel dieđe, mo kommišuvnnain dál geavvá. Maiddái komissára Miina Seurujärvi celkii iežas eret juo moadde vahku áigi.

– Mii leat dál dakkár dilis, man oktage ii leat sávvan. Dán muttus lea váttis árvalit, mo dat čoavdašuvvá muhto mii joatkkit ságatallama kommišuvnna ásaheddjiiguin nappo Sámedikkiin, nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja stáhtain jođáneamos lági mielde.

Stáhtaráđđi lea gieđahallan kommišuvnna joavkku rievdama ollesčoahkkimis otne.

Yle Sápmi ii leat fáhten Hyvärinen kommenteret ášši.

Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso muitala, ahte dál galget gávdnat čovdosa mii duhtada buot oassebeliid.

– Mii leat ságastallame, ahte guđeládje dán dilis galgá bargat ovddosguvlui ja dát ságastallamat leat ain gaskkan.

Ánneristen Juuso lea heaitán ds-komišuvnna váldočállin

Riektediehtagiid magisttar, várreduopmár Ánneristen Juuso leaheaitán duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna čállingotti váldočállin. Ášši nanneba komissárat Hannele Pokka ja Kari Mäkinen.

Pokka ja Mäkinen eaba goittot hálit kommenteret ášši dađi eambo.

Eat leat fáhten Ánneristen Juuso kommenteret heaitima.

Sámedikki nammadan Miina Seurujärvi earránii árat miessemánus komissára luohttámušdoaimmas. Seurujärvi mielas kommišuvdna ii bastte ollašuhttit dasa addojuvvon váttes barggu.

Loga lasi:Miina Seurujärvi cealká iežas eret duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnas: "Kommišuvnna galggašii gaskkalduhttit dál"

Juuso kommenterii dalle Ylei, ahte komišuvnna čállingoddi vuolláičállá Seurujärvi oaiviliid iige jáhke, ahte kommišuvdna nagoda čađahit barggu dakkár čatnašumiin ja vuollegisvuođain, maid dat gáibida. Juuso maid muitalii, ahte lea šaddan guorahallat maiddái dan joatkágo kommišuvnna čállingottis.

– Mus lea vejolaš vuolgit ja mun boađán dan dahkat, juos dasa lea dárbu man nu sivas, celkkii Juuso Ylei 10.5.

Loga lasi:Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čállingoddi doarju earránan komissára Miina Seurujärvi oainnuid – eará komissárat hirpmástuvvan

Stáhtaráđđi gieđahallá duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna čoakkádusa otne gaskavahku 25.5.

Komišuvdna ásahuvvui golggotmánus

Stáhtaráđđi ásahii Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna 28.10.2021 ovttas sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin.

Komišuvdnii nammaduvvujedje vihtta lahtu. Sámediggi nammadii nákkosgirjedutki, riektediehtagiid kandidáhta Heikki J. Hyvärinen ja filosofiija magisttar Miina Seurujärvi.

Nuortalaččaid siidačoahkkin fas nammadii hálddahusdiehtagiid magisttar Irja Jefremoff.

Stáhtaráđi bealis komišuvdnii nammaduvvuiga earkebismá emeritus, teologiija doavttir Kari Mäkinen ja bargoeallinprofessor, riektediehtagiid doavttir Hannele Pokka.

Juuso válljejuvvui komišuvnna váldočállin jagi álggus ja maŋŋá čállingoddái bálkáhuvvujedje vel golbma plánejeaddji.

Komišuvnna ulbmil lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja eiseválddiid doaimmain ja loktet dán dieđu ovdan.

Álgoálgosaš plána mielde komišuvnna galgá luobahit raportta stáhtaráđđái, sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2023 rádjái.